Epä­ta­sais­ta ja­lan­si­jan et­sin­tää

"Selviytyminen tositilanteessa vaatii luovuutta. Mikään ei tapahdu tosi tilanteessa yhtä sataprosenttisesti kuin harjoituksissa. Bujinkan budô taijutsu opettaa sopeutumaan tilanteisiin nopeasti ja hyödyntämään sekä omia että ympäristön voimavaroja tehokkaasti ja spontaanisti", japanilaista taistelulajia opettava Matti Vanhanen, 27, Fudoken Oulu ry:stä kertoo.

Ismo Saanio näyttää maassa makaavalle Jussi Niittyviidalle miten bo-keppiä käytetään.
Ismo Saanio näyttää maassa makaavalle Jussi Niittyviidalle miten bo-keppiä käytetään.
Kuva: Rasila Risto

Bujinkanin lajinäytös ja alkeiskurssi tänään maanantaina Värtön liikuntahallilla kello 19.30-21.30. Mukaan verryttelyhousut, t-paita, juomapullo ja sukat.

"Selviytyminen tositilanteessa vaatii luovuutta. Mikään ei tapahdu tosi tilanteessa yhtä sataprosenttisesti kuin harjoituksissa. Bujinkan budô taijutsu opettaa sopeutumaan tilanteisiin nopeasti ja hyödyntämään sekä omia että ympäristön voimavaroja tehokkaasti ja spontaanisti", japanilaista taistelulajia opettava Matti Vanhanen, 27, Fudoken Oulu ry:stä kertoo.

Jatkuva sopeutuminen on lajissa tärkeää.

"Bujinkanissa opittavaa taitoa ei voi tiivistää yksittäisiin tekniikoihin, eikä tapahtuvaa saa myöskään pilata liiallisella analysoinnilla. Yksityiskohtiin takertuminen on aloittelijan tapa harjoitella. Jotakin on pielessä, jos osaat jonkun tekniikan täydellisesti", Vanhanen jatkaa.

Bujinkanin parissa kolmisen vuotta vaikuttaneella opettajalla on myös vahva kahdentoista vuoden karatetausta. Oulussa toiminnassa ovat Vanhasen lisäksi mukana kokeneet apuvetäjät Ismo Saanio, Antti Niittyviita ja Matti Mantere.

Bujinkan budô taijutsun peruspilareissa lepää Japanin historian nimekkäimpien ninjojen kädenjälkiä, ja heidän ajattelutapansa heijastuvatkin lajissa voimakkaasti. Alkeiskurssilla opetetaan ensin tekniset perussäännöt, jonka jälkeen niitä ryhdytään soveltamaan bujinkanin kehonkäyttöön.

"Bujinkania opiskelevan on opittava mukautumaan. Harjoittelu on ikään kuin epätasaista jalansijan etsintää, ja se tekeekin Bujinkanista yhden vaikeimmin opittavan kamppailutaidon", Vanhanen kuvaa.

Harjoituksissa treenataan aseetonta taistelua ja perinteisten aseiden käyttöä. Aseharjoittelu alkaa välittömästi peruskurssin jälkeen, jolloin harjoittelijat perehdytetään muun muassa puumiekan käyttöön.

Lajin pariin voi tulla heikompikuntoinenkin.

"Peruskurssilla luodaan ne askelmat, joiden avulla jokaiselle harjoittelijalle tuodaan asteittain jatkoryhmään tarvittava taito. Kunto kehittyy matkan varrella."

Bujinkanin ydin on Vanhasen mukaan elämän vaaliminen ja hyvä sydän.

"Ninpô eli ninjan ajattelutapa on itse asiassa elämän filosofia, kun taas samurain, bushidô, on kuoleman filosofiaa. Ninjat harjoittivat Japanissa politiikkaa, jonka tarkoituksena oli nimenomaan turvata kodin ja perheen olemassaolo sekä turvallisuus."

Bujinkan budô taijutsua voivat harrastaa sekä miehet että naiset, eikä muitakaan rajoitteita juuri ole. Kiireisille ihmisille Vanhanen ei kuitenkaan lajia suosittele.

"Perinteiset japanilaiset taistelulajit ovat vaativuudeltaan uuden vieraan kielen opiskelun luokkaa, ja silloin puhutaan vuosien harjoittelusta."

Myös pinnalliset motiivit on syytä unohtaa. "Hollywood-ninjat ja bujinkan eivät ole sama asia. Henkilön sopivuus lajiin on pitkälti kiinni siitä, kuinka hyvin omat odotukset vastaavat todellisuutta", Vanhanen selventää.

Ilmoita asiavirheestä