Pek­ka­ri­nen: Pk-yri­tys­ten in­ves­toin­nit kas­vus­sa

Vaikka suuret vientiyritykset ilmoittavat yksi toisensa jälkeen henkilöstösupistuksista, ovat pienten ja keskisuurten yritysten investoinnit selvässä kasvussa, kertoo kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) Finnveran ja TE-keskusten lukuihin perustuen.

Mauri Pekkarinen ehdottaa osaamis- ja innovaatiorahoituksen lisäämistä yli hallitusohjelmassa sovitun.
Mauri Pekkarinen ehdottaa osaamis- ja innovaatiorahoituksen lisäämistä yli hallitusohjelmassa sovitun.

Vaikka suuret vientiyritykset ilmoittavat yksi toisensa jälkeen henkilöstösupistuksista, ovat pienten ja keskisuurten yritysten investoinnit selvässä kasvussa, kertoo kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) Finnveran ja TE-keskusten lukuihin perustuen.

Pekkarisen mukaan esimerkiksi Finnveran luottojen ja takausten kysyntä oli vuoden alkupuoliskolla noin viidenneksen suurempaa kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa. Suuryritysten alkamassa olevat investoinnit Suomeen ovat sen sijaan erittäin vähäisiä.

- Painopiste investointikysynnän kehityksessä ja lisääntymisessä on selvästi pk-sektorilla, Pekkarinen sanoi kauppa- ja teollisuusministeriön tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Suurin osa pk-yritysten investoinneista on korvaus- ja uusintainvestointeja, kun taas täysin uusien investointien määrä jää varsin vähäiseksi. Investoinnit ovat kasvussa tai viimevuotisella tasollaan kaikkialla muualla paitsi Kaakkois-Suomessa. Osaltaan investointeja ovat Pekkarisen mukaan lisänneet suuryritysten toimintojen ulkoistamisesta syntyneet investointimahdollisuudet.

Kauppa- ja teollisuusministeriön alainen Finnvera myönsi alkuvuonna rahoitusta kaikkiaan noin 526 miljoonan euron edestä, kun viime vuonna vastaavana aikana summa oli noin 447 miljoonaa euroa. Finnveran luottojen ja takausten avulla syntyi tammi-kesäkuussa noin 6 600 työpaikkaa, viime vuonna noin 5 400.

"Globaaleihin haasteisiin vastattava"

Pekkarisen mukaan kauppa- ja teollisuusministeriön on vaikea vaikuttaa suurteollisuuden investointeihin. Tutkimus- ja kehitystyön tukeminen on yksi tehokkaimmista keinoista suuryhtiöiden toimintaolojen parantamiseksi. Pekkarinen ehdottaakin osaamis- ja innovaatiorahoituksen lisäämistä yli hallitusohjelmassa sovitun.

- Nykyiset nappulat eivät riitä, jos aiotaan vastata globaaleihin ja EU:n laajenemisen esittämiin haasteisiin, Pekkarinen kiteyttää.

Hallitusohjelmassa sovittiin tutkimus- ja kehitysrahoituksen kasvattamisesta 235 miljoonalla eurolla. Tämä summa ei Pekkarisen mukaan riitä globaaliin kilpailuun vastaamiseksi, sillä kilpailutilanne on muuttunut odotettua rajummin hallitusohjelman laatimisesta.

- Lisäyksen tulee olla merkittävä, ei prosenteissa vaan kymmenissä prosenteissa, Pekkarinen sanoo.

Pekkarisen mukaan hänen ministeriönsä pyrkii vaikuttamaan siihen, että tutkimus- ja kehitystyön lisätarpeet tunnustetaan myös ylijohtaja Anne Brunilan johtamassa hallituksen globalisaatiotyöryhmässä.

Ilmoita asiavirheestä