Kööpenhaminan ilmastokokous ei ole ensimmäinen konferenssi, jossa historian kulkua on käännetty radikaalisti uuteen suuntaan. Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Seppo Hentilä poimii Kööpenhaminan vertailukohdaksi muutamia kokouksia, joilla on ollut kauaskantoisia vaikutuksia.
Westfalenin rauhankonferenssi (Münster) 1648. Kolmikymmenvuotinen sota päättyi sopimukseen, jolla tunnustettiin ensimmäisen kerran valtion suvereniteetin periaate. Kyseessä oli todella mullistava asia, sillä tätä ennen ei ollut kansainvälistä oikeutta sanan varsinaisessa merkityksessä. Westfalenissa synnytettiin kansallisvaltioiden Eurooppa, joka on säilynyt näihin päiviin saakka.
Wienin (tanssiva) kongressi 1814-15. Napoleonin sotien jäljiltä Euroopan keskeiset valtiot pääsivät sopuun aluejaosta, joka toi rauhantilan Eurooppaan sadaksi vuodeksi.
Versailles´n rauhankokous1919. Ensimmäisen maailmansodan päättänyt kokous, jolla Eurooppaan luotiin itsenäisten valtioiden ketju Suomesta Balkanille.
Alueesta muodostui 1900-luvun mittaan ruutitynnyri, joka purkautui ensin toisessa maailmansodassa ja myöhemmin kylmän sodan päätyttyä.
Bretton Woods1944. Maailmansodan vielä riehuessa 44 maata päätti kiinteiden valuuttakurssien politiikasta, joka ankkuriksi tuli Yhdysvaltain dollari. Dollari puolestaan sidottiin kultaan. Kyseessä oli järjestely, joka turvasi läntisen markkinatalouden toimintakyvyn vuosikymmeniksi.
Jaltan ja Potsdamin kokoukset1945. Jaltalla valmisteltiin helmikuussa 1945 toisen maailmansodan jälkeistä maailmaa. Neuvostoliiton, Yhdysvaltain ja Britannian johtajat piirsivät Euroopan rajat, jotka säilyivät Neuvostoliiton valtapiirin hajoamiseen saakka.
Euroopan halki vedettiin rajalinja, jolle vähän myöhemmin laskeutui rautaesirippu. Potsdamissa määriteltiin heinä-elokuussa 1945 Saksan uudet rajat. Potsdamin kokouksen anti jäi tavallaan torsoksi, kun länsi sanoutui siitä irti kylmän sodan puhjettua.
YK:n perustamiskokous1945. Kansainliitto meni manan majoille maailmansodan myötä. Tilalle perustettiin lokakuussa 1945 San Franciscossa Yhdistyneet kansakunnat, josta on tullut maailmanhistorian laajin organisaatio. Lähes kaikki maailman valtiot kuuluvat YK:hon.
Etyk1975. Historioitsijoiden mielipiteet Etykistä jakaantuvat vahvasti kahtia. Toisten mielestä Etykin päätösasiakirjan kolmas kori antoi Itä-Euroopassa vauhtia sille kehitykselle, joka huipentui vuonna 1989. Toiset taas ovat sitä mieltä, että Etyk antoi Itä-Euroopan maille 25 lisävuotta sortaa toisinajattelijoitaan, kun se vahvisti vuoden 1945 rajat.
Maastrichtin sopimus1992. Euroopan yhdentyminen otti ison askeleen eteenpäin, kun Euroopan yhteisö päätti laajentua myös poliittisiksi unioniksi. Ennen Maastrichtia se oli ollut pelkkä vapaakauppa-alue.
Kioton ilmastokokous1997. Vaikka Yhdysvallat ja Kiina jäivät ilmastosopimuksen ulkopuolelle, on ensimmäinen maailmanlaajuinen ilmastosopimus symboliarvoltaan erittäin suuri.
Kiotosta tuli maailman omantunnon herättäjä.