Sairaanhoitajaliiton teettämä tutkimus hoitajien työoloista antaa katastrofaalisen kuvan terveydenhuollon tilasta ja potilasturvallisuudesta.
Kuopion yliopiston hoitotieteen laitoksella tehdyn tutkimuksen mukaan sairaaloissa ja hoitolaitoksissa eri puolilla Suomea sattuu joka päivä useita satoja potilasvahinkoja ja vaaratilanteita, joista suuri osa voitaisiin estää lisäämällä henkilökunnan määrää ja vähentämällä hoitajien työkuormitusta ja kiirettä.
Kyselytutkimukseen vastasi 1 192 sairaanhoitajaa, joista noin sata työskenteli Pohjois-Suomessa. Vastanneiden työyksiköissä oli tapahtunut kolmen viime kuukauden kuluessa arviolta 5 400 erilaista vahinkotapahtumaa. Tavallisin oli potilaan kaatuminen tai liukastuminen, josta raportoi 60 prosenttia tutkimukseen osallistuneista.
"Tilastollisesti arvioituna tämä merkitsee 1 806 kaatumista kolmen kuukauden jaksolla kyselyyn vastanneiden työpaikoilla", kertoi tutkimuksen johtaja, lehtori Pirjo Partanen torstaina.
Myös potilaiden karkailut ja sängyistä ja tuoleista putoamiset ovat tutkimuksen mukaan osa suomalaisten sairaaloiden arkea. Potilaan putoamisesta raportoi 42 prosenttia vastanneista ja karkaamisesta 39 prosenttia. Numeroiksi muutettuina ne tarkoittavat yli tuhatta putoamista ja lähes tuhatta karkureissua viimeisen kolmen kuukauden aikana.
"Luvut ovat järkyttäviä", sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Katriina Laaksonen sanoi.
Potilasvahinkojen listaa synkentävät vielä hoitotyön tappotahtisuudesta johtuvat virheet lääkityksessä sekä infektioiden leviäminen osastoilla. Kyselyyn vastanneista joka kolmas raportoi lääkevirheistä ja potilaiden infektioista ja painehaavaumista noin 40 prosenttia.
Potilaat yhä sairaampia
Kyselyyn vastanneet osasivat empimättä luetelle tärkeimmät potilasvahinkoihin johtaneet syyt.
Tupaten täysillä osastoilla hoidetaan yhä vaikeammin sairaita potilaita. Yli 80 prosenttia nimesi syyksi kiireen ja liian pienen hoitajamäärän. Puutteellisia ja ahtaita tiloja valitti lähes puolet. Joka neljäs yhdisti vahinkotapahtumat puutteelliseen ammattitaitoon. Myös sijaisten runsas määrä ja aukot pätkätöitä tekevien ammattitaidossa nimettiin vahinkojen syiksi.
"Vuodeosastolla on yhtä sairaanhoitajaa kohden keskimäärin 10 potilasta ja poliklinikalla 12. Luvut ovat kaksinkertaisia kansainvälisiin aineistoihin verrattuna. On ihmeellistä, että Suomessa monilla muilla hallinnon aloilla, esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa, on tiukat normitukset lapsimääristä, mutta hoitoalalla voi olla vaikka kuinka suuri joukko potilaita ylipaikoilla. Kaikkia vahinkoja ja läheltä piti -tilanteita ei edes seurata ja raportoida systemaattisesti, vaan nostetaan kaatuneet ja pudonneet takaisin sänkyihinsä. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen pitäisi kehittää järjestelmä, jolla niihin päästäisiin nopeasti kiinni", Katriina Laaksonen vaati.
Johtamisessa puutteita
Lähes puolet kyselyyn vastanneista arvioi työvoiman lisätarpeeksi 1-2 hoitajaa jokaista työvuoroa kohden. Samansuuntaisia lukuja on esitetty myös Suomen Kuntaliiton vastaavassa tutkimuksessa.
Jos potilaat eivät selviydy sairaaloissa ilman kolhuja, eivät selviydy hoitajatkaan. Neulanpistot ja viiltohaavat ovat tavallisia, samoin liukastumiset ja haitallisen aineen roiskuminen päälle. Myös potilaat saattavat käydä käsiksi ja töniä, muksia ja läimäytellä hoitajiaan.
Tutkimus paljasti suuria epäkohtia ja puutteita myös terveydenhuollon työyksiköiden johtamisessa. Yli puolet vastanneista oli sitä mieltä, että osastonhoitajat eivät osaa johtaa eivätkä kuuntele alaisiaan, ja peräti 75 prosenttia tunsi, että ylihoitajia ei tavoita mistään ja hallinto ei kuuntele eikä reagoi hoitohenkilökunnan ääneen.
Yhteistyöhön oltiin kuitenkin tyytyväisiä, ja ymmärrystä myös johdon ja hallinnon vaikeaan asemaan löytyi.