Suomalaisten pitäisi nykyisen 59 vuoden iän sijasta ruveta eläkkeelle vasta 61-62-vuotiaina. Näin siirrettäisiin ikääntymisestä ja varhaisesta eläköitymisestä maalle aiheutuvia ongelmia vuosilla tuonnemmaksi ja ohitettaisiin ehkä jopa kokonaan.
Työnteon tiivistämisen tarve ei ole pelkästään suomalainen ongelma. Pulma koskee koko ikääntyvää Eurooppaa, kun sotien jälkeiset suuret ikäluokat vähitellen lopettelevat työntekoaan.
Suomessa suurten ikäluokkien eläköitymisen aiheuttamaa murrosta pyritään pehmentämään eläkeuudistuksella, jonka kärkitavoitteena on työiän pidentäminen parilla kolmella vuodella.
Suomalaisen eläkejärjestelmän uudistus toimii varmasti ja saa ihmiset viipymään nykyistä pitempään työelämässä, kunhan muutoksen tarve vain sisäistetään, luottaa Suomen suurimman työeläkeyhtiön Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria.
Asennemuutos vaatii valtavan työn
Uudistuksen sisältö on Matti Vuorian mielestä esitelty jo varsin hyvin suomalaisille. Mutta asenneilmaston on vielä muututtava ja siksi työeläkevakuuttajat ovat päättäneet järjestää ensi vuonna koko Suomessa tiedotuskampanjan mielien muokkaamiseksi.
Suomalaisten eläketurvasta huolehtivat tahot haluavat varmistaa, että työnteon jatkamista suosivat asenteet iskostuvat suomalaisiin.
Työeläkevakuuttajien yhteinen etujärjestö, Työeläkevakuuttajat TELA, valmistelee ensi vuodeksi eri puolilla maata pidettävää massiivista kampanjaa. Jo tammikuussa pidetään 60 suurimmassa kunnassa neuvontatilaisuuksia. Lisäksi vielä jokainen työeläkeyhtiö kertoo erikseen eläkeuudistuksen sisällöstä ja tarjoamista mahdollisuuksista.
Työnteon nälän halutaan taas tarttuvan suomalaisiin.
Matti Vuoria myöntää, että kampanjasta tulee äärimmäisen haastava. Työssäviipymiseen eivät selvitysten mukaan vaikuta pelkästään viimeisten työvuosien taloudelliset porkkanat, joita eläkeuudistus tarvitsee, vaan se, miten ihmiset kokevat viihtyvänsä työyhteisöissään.
Yrityksissä on tehtävä valtavasti töitä, että ihmiset saataisiin jatkamaan mahdollisimman pitkään 62-68-vuotiaina, Matti Vuoria tähdentää.
Tehtävä on erityisen haastava siksi, että yritysten työvoimapolitiikka vaikuttaa juuri nyt lähes päinvastaiselta.
Kun tuotantoa siirtyy Kiina-ilmiön nimissä ulkomaille ja yritykset parantavat kannattavuuttaan henkilökuluja karsimalla, ovet ovat käyneet juuri toisin päin kuin eläkeyhtiöiden laskelmien mukaan olisi pitänyt.
Etenkin ikääntyneet työntekijät ovat tunteneet työyhteisöissään epävarmuutta, heille kun on yrityksissä maanittelun sijasta tiedotettu hanakasti erilaisten eläkejärjestelyjen tarjoamista mahdollisuuksista.
Suomen on löydettävä
omat ratkaisunsa
Runsaan 700 00 suomalaisen eläketurvasta huolehtiva työeläkeyhtiö Varma kantaa toimitusjohtaja Matti Vuorian mukaan omalta osaltaan kortensa kekoon työnteon säilymiseksi Suomessa.
Varma on linjannut omistajapolitiikkaansa ja painottaa suomalaisen työn edistämistä yhtenä sijoittajapolitiikkansa kulmakivenä. Suomen suurin yksittäinen sijoittaja toivoo, että sen tietoisen avoin linjaus johtaisi Suomessa hedelmälliseen yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Yritysjohto toimii Matti Vuorian arvion mukaan vastuullisesti ja kestävällä tavalla, niinpä työn pysyminen Suomessa edellyttää toimia yritysten toimintaedellytysten säilymiseksi kotimaassa.
Viime viikkojen kehitys huolestuttaa, Matti Vuoria myöntää. Mutta hänen mukaansa voivottelun sijasta Suomessa on ryhdyttävä keskustelemaan siitä, mitä tässä maassa pitäisi ja voidaan tehdä toisin kuin tähän saakka.
Ratkaisut eivät löydy Aasian talouksista eikä niiden mallia seuraamalla, vaan ratkaisut löytyvät Matti Vuorian mukaan "täältä Suomesta ja Suomen lähialueilta, jotka tarjoavat lähes ehtymättömältä tuntuvia taloudellisen yhteistyön mahdollisuuksia".
Työeläkesijoituksia
kaivataan työn tueksi
Varman Matti Vuorian tavoin Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos on huolissaan työnteon säilymisestä Suomessa.
Hän esitti Kalevan haastattelussa torstaina työeläkeyhtiöiden vakavaraisuussäännöksiä muutettavaksi niin, että TEL-yhtiöt voisivat sijoittaa varojaan nykyistä runsaammin suomalaisten yritysten osakkeisiin. Näin työeläkevaroilla tuettaisiin suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä kotimaassa ja työn säilymistä Suomessa.
Kiinnostus työeläkevaroja kohtaan on luonnollinen, koska Suomen oloissa niiden määrä on valtava. Työeläkerahastoilla oli sijoituksia kesäkuun lopussa noin 83,5 miljardin euron verran.
Tällä hetkellä sijoitusvaroista on kaksi kolmaosaa sijoitettuna ulkomaille tuottojen varmistamiseksi, mutta erityisesti sijoitusriskien hajauttamiseksi.
Matti Vuorian mukaan työeläkeala käy parhaillaan keskusteluja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sijoitussäännösten joustavoittamisesta.
Mutta vaikka säännöksiä uusittaisiinkin, ehtona on myös suomalaisten sijoitusmarkkinoiden kehittyminen, jotta työeläkesijoituksia haluttaisiin kasvattaa kotimaisissa kohteissa.
Omalta osaltaan Varma ja varmasti myös muut työeläkeyhtiöt ovat valmiita sinivalkoisen pääoman kasvattamiseen. Mutta pelkästään työeläkeyhtiöiden varaan ei talkoita voi rakentaa, mukaan tarvitaan myös muita institutionaalisia sijoittajia, Matti Vuoria näkee.
Mahdollisuuksien mukaan suomalaisten yritysten tukeminen on TEL-yhtiöiden leipätyötä. Järjestelmä voi sen paremmin, mitä useampi suomalainen on nykyistä pitempään työelämässä.
