Rovaniemen taidemuseon tilapula on huutava. Vain murto-osa museon teoksista mahtuu kerrallaan taidemuseon tilana toimivaan vanhan postiautovarikon pohjoispäätyyn.
Taidemuseon kokoelma puolestaan on merkittävä. Sen perustan muodostaa Jenny ja Antti Wihurin rahaston mittava taidekokoelma, johon kuuluu suomalaista nykytaidetta 1940-luvulta lähtien.
"Muutamia teoksia ei nykyisiin tiloihin saa esille lainkaan. Niitä ei joko voida kuljettaa museon toiseen kerrokseen tavarahissin puuttuessa tai ne eivät mahdu tilojen ovista sisään", taidemuseon johtaja Hilkka Liikkanen harmittelee.
Vaikka teokset toistaiseksi odottavat varastossa taidemuseon kaivattua laajennusta, niihin on nyt mahdollista tutustua digitaalisesti museon yleisöpäätteeltä.
EU-rahoitteisen Rovaniemen taidemuseon, Lapin maakuntakirjaston ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan Digmo-yhteishankkeen turvin lähes koko Wihurin rahaston kokoelma on digitoitu.
Eilen julkistetussa tietokannassa on yli 2 000 teosta, jotka on sekä kuvattu että luetteloitu.
Kattava kuva kokoelmasta
Digitaalisen tietokannan avulla Wihurin rahaston kokoelmasta saa kattavan kuvan.
Teoksia voi hakea yksittäisen tekijän tai käytetyn tekniikan mukaan. Tietokantahaun avulla voi myös esimerkiksi tarkastella, millaista taidetta rahaston asiantuntijat ovat minäkin vuonna kokoelmaan hankkineet.
Lisäksi tietokantaan on talletettu vuodesta 2003 lähtien kaikki kokoelmasta koostetut näyttelyt.
Uusin, torstaina avattu Puuta ja muuta -näyttely on sekin jo osa digitaalista kokoelmaa. "Tietokannasta on tullut meille nopeasti tärkeä apuväline kokoelman hallinnointiin", Digmo hankkeen projektipäällikkö Riitta Kuusikko toteaa.
Tietokannan avulla taidemuseo hoitaa nykyisin muun muassa taideteosten logistiikkaa ja suunnittelee näyttelyripustuksia.
Kulttuuriperintö digitaaliseksi
Vuonna 2001 käynnistyneen Digmo-projektin tavoitteena on ollut Lapin kulttuuriperinnön saattaminen verkon kautta julkiseen levitykseen.
Hankkeen aikana taidemuseo on digitoinut Wihurin kokoelman lisäksi myös muualla Lapissa olevia, aluetaidemuseon piiriin kuuluvia kokoelmia.
Andreas Alarieston kuva-arkisto on ensimmäinen suomalainen internetissä oleva julkinen kokoelma. Myös Reidar Särestöniemen taidetta on saatettu verkkoon.
Projektin puitteissa on lisäksi luotu Taidesampokonsepti, jonka otti käyttöönsä taannoin myös Oulun taidemuseo. Maaliskuussa alkanut jatkoprojekti Digmore laajentaa digitointia etelään.
Uuden hankkeen aikana digitaaliseen tietokantaan talletetaan kokoelmia Kemi-Tornion alueelta.
Teosto-korvauksiin
ei ole vielä rahaa
Vaikka Digmon tavoitteena onkin ollut kansallisomaisuuden saattaminen internettiin, verkkoon eilen julkistettua Wihurin kokoelmaa ei näillä näkymin saada.
Esteenä on joko tekijänoikeuslainsäädäntö tai raha riippuen siitä, mistä näkökulmasta asiaa halutaan tarkastella.
Voimassa olevan tekijänoikeuslainsäädännön mukaan museon on maksettava kokoelmansa julkisesta esittämisestä Teosto-korvauksia. Niihin Lapin maakuntamuseolla ei muiden museoiden tapaan ole rahaa.
"Olemme saaneet tukea tietokannan rakentamiseen ja teosten digitointiin. Sen lisäksi tarvitsisimme jatkuvan rahoituksen kokoelmien esittämiseen verkossa", Rovanieminen taidemuseon johtaja Hilkka Liikkanen toteaa.
Lisätietoja Digmo-projektista
on osoitteessa www.digmo.fi.