Hoitajapula on lisännyt potilasvahinkoja ja virheitä. Hoitotakuu uhkaa jäädä toteutumatta.
Sairaalat joutuivat ikävän tosiasian eteen viime kesänä. Ammattitaitoisia hoitajia ei enää riittänytkään kesälomittajiksi. Pahimmissa paikoissa sijaisiksi ei saatu riittävästi edes sairaanhoidon opiskelijoita. Ensi kesänä tarvittaisiin sairaaloihin lisää työvoimaa ja runsaasti sairaansijoja, jotta lokakuussa laukeava hoitotakuu - sairaalahoitoon kuudessa kuukaudessa - voitaisiin lunastaa. Hoitotakuu määräaikoineen tulee voimaan maaliskuun alussa.
Viime kesän sairaanhoitajapulan seurauksia tutkitaan parhaillaan lääninhallituksissa. Monet sairasosastot olivat tupaten täynnä potilaita, ja hoitajat ehtivät tehdä vain välttämättömimmän. Pulan laajuus onkin tullut melkoisena yllätyksenä.
Tämän päälle tuli sairaanhoitajaliiton ja Kuopion hoitotieteen laitoksen teettämä tutkimus. Sen tulokset karmivat selkäpiitä: 8 000 potilasta vuodessa kaatuu sairaalassa, yli 4 000 putoaa sängystä tai tuolista, lähes saman verran saa sairaalainfektion ja ainakin 2 500 potilasta lääkitään väärin. Luvut ovat niin suuria, että ne pitää ottaa todella vakavasti. Vahingot keskittyvät luonnollisesti iäkkäisiin ja muutenkin heikkokuntoisiin potilaisiin.
Tutkimus hoitajien työoloista antaa lähes katastrofaalisen kuvan terveydenhuollon tilasta ja potilasturvallisuudesta. Suomessa sattuu joka päivä useita satoja potilasvahinkoja ja vaaratilanteita, joista suuri osa voitaisiin estää lisäämällä henkilökuntaa ja vähentämällä hoitajien työkuormitusta ja kiirettä. Potilasvahinkolistaa synkentävät hoitotyön tappotahtisuudesta johtuvat virheet lääkityksessä sekä infektioiden leviäminen osastoilla.
Potilasvahinkojen määrää voidaan vähentää vain henkilökuntaa lisäämällä. Sairaanhoitajaliitto syyttääkin opetusministeriötä sairaaloiden uhkaavaksi paisuneesta hoitajapulasta. Sairaanhoitajien aloituspaikkoja olisi pitänyt lisätä rohkeammin. Nyt linjaukset ovat menneet pieleen. Vaikka koulutusmääriä lisättäisiin heti, tilanne helpottuisi vasta vuosien päästä. Tutkimuksen mukaan jokaiseen vuoroon tarvittaisiin yksi-kaksi hoitajaa lisää.
Tutkimus paljasti epäkohtia ja puutteita johtamisessa ja töiden organisoinnissa. Jotain tietenkin on vialla, jos sairaanhoitajat joutuvat vuodeosastoilla ruuan jakajiksi ja siivoojiksi. Sairaanhoitajaliitto pitää syystä merkillisenä sitä, että toisin kuin monessa muussa maassa Suomessa ei ole varsinaisia määräyksiä siitä, kuinka paljon hoitajia täytyy olla työssä tiettyä potilasmäärää kohti. Voi olla, että hoitajia on riittävästi, kun virat suhteutetaan sairaansijoihin. Käytännön potilastyössä heitä ei kuitenkaan ole sitä määrää, mitä voisi päätellä virkojen perusteella. Toisaalta potilaita on runsaasti ylipaikoilla.
Kunnallinentyömarkkinalaitos on hämmästellyt hoitajatutkimuksen tuloksia, sillä Suomen sairaalalaitos pärjää eurooppalaisessa vertailussa henkilöstömäärällä mitattuna hyvin. Uudet tutkimusluvut viittaavat kuitenkin siihen, etteivät tämä vertailu ja todellisuus täsmää. Tiedot potilasvahinkojen kasvusta aiheuttavat hätää terveiden saati sitten sairaiden joukossa. Kaikki viittaa siihen, että kansalaisten uusi subjektiivinen oikeus, hoitotakuu, uhkaa jäädä toteutumatta. Hoitotakuu ei ole pelkkiä aikamääriä, vaan nimenomaan oikeutta hyvään hoitoon.
Ensi alkuun laitoksissa on kyettävä paikallisesti sopimaan järkevästä työnjaosta eri ammattiryhmien kesken. Terveyskeskusten, keskussairaaloiden ja sairaanhoitopiirien reviiririidat on ratkaistava. Sairaat on ohjattava hoitoon sinne, missä on tilaa ja vapaita resursseja.