Euroopan komission odotetaan näyttävän tiistaina vihreää valoa Bulgarian ja Romanian jäsenyydelle ensi vuoden alussa, mutta tiukoin ehdoin. Jo kertaalleen siirrettyä lopullista arviota odotetaan kiihkeästi näissä kahdessa maassa, jotka jäivät suuren laajentumiskierroksen junasta runsaat kaksi vuotta sitten.
Ongelmat keskittyvät korruptioon ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja oikeuslaitoksen puutteisiin varsinkin Bulgariassa. Komission raportissa on odotettavissa tiukkoja vaatimuksia viimeisten uudistusten toteuttamisen aikataulusta. On mahdollista myös, että komissio voi pidättää täysien alue- ja maataloustukien maksamisen, koska korruption ja rikollisuuden vuoksi varojen käytön ja valvonnan pelätään olevan vaarassa.
Ongelmista huolimatta komissio ei halua siirtää jäsenyyden alkamista, mutta molemmat maat otettaneen entistä tiukempaan valvontaan.
"Uskon, että komissiolta tulee positiivinen lausunto. Olemme pystyneet vahvistamaan luottamusta vuoden 2005 jälkeen", kertoi Romanian pääministeri Calin Popescu-Tariceanu viime torstaina Brysselissä.
Romania odottaa
tasa-arvoista kohtelua
Popescu-Tariceanun mukaan komissiolla voi olla enää vain hyvin vähän huolen aiheita Romanian kohdalla. Viime keväänä todettuihin ongelmiin on erityisesti panostettu pääministerin mukaan.
"Odotan komission raportin olevan tasapainoinen, ja jokaista maata kohdeltavan sen edistyksen mukaan. Tällä kerralla ei saa kohdella maita eri tavalla kuin niitä jotka liittyivät 2004", Popescu-Tariceanu sanoi.
Romaniassa oikeuslaitoksen uudistaminen on hyvässä mallissa, ja korruption vastainen lainsäädäntö on tehonnut. Oikeuteen on viety jo poliitikkoja ja virkamiehiä. Parhaillaan valmistelussa on poliitikkojen ja virkamiesten varallisuutta tutkivan viraston perustaminen, jota käsitellään parlamentissa vasta komission raportin jälkeen.
Bulgarian uudistukset
laahaavat jäljessä
Bulgarian kohdalla komission erityisenä huolenaiheena on oikeuslaitoksen uudistusten hitauden ja korruption lisäksi lähes 200 mafiatyylistä murhaa, joiden selvittäminen kangertelee täysin.
Jäsenyysneuvottelujen alussa Bulgaria eteni nopeammin uudistuksissa kuin Romania, mutta on viimeisten vuosien aikana jäänyt Romaniasta jo selvästi jälkeen.
Todennäköistä on, että komissio ei hyväksy maiden ottamista mukaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen piiriin tai että maiden oikeuslaitosten tuomioita ei tunnusteta.
Bulgarian ylin syyttäjäviranomainen Boris Velchev kritisoi viime viikolla mahdollisuutta, että maa jätetään oikeusyhteistyön ulkopuolelle. Se hankaloittaisi Velchevin mukaan taistelua järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan.
Bulgaria ei ole myöskään saanut valmiiksi perustuslain uudistusta, joka saattaisi sen EU:n tasolle oikeuslaitoksen itsenäisyyden ja rangaistuskäytännön osalta. Uudistus jää joka tapauksessa syksyn loppupuolelle, mutta pitäisi olla valmis ennen vuoden vaihdetta.
"Laajentumis-
väsymyksen" uhri
Aikaisemmin syyskuussa Brysselissä vieraillut Bulgarian pääministeri Sergei Stanishev ilmaisi pelkonsa siitä, että Bulgaria joutuu tiukkojen ehtojen kohteeksi, jotta maan jäsenyys olisi "myytävissä" laajentumiseen väsyneille vanhoille jäsenmaille.
"Yleinen mielipide on paljon epäilevämpi laajentumista kohtaan kuin vuonna 2004", Stanishev myönsi.
Vielä aivan syyskuun alussa laajentumisesta vastaava komissaari Olli Rehn varoitti Bulgariaa, että komissio oli odottanut parempia tuloksia korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa taistelussa.
Rehn esittelee raportit Euroopan parlamentissa tänään. Lopullisen päätöksen tekevät valtioiden ja hallitusten päämiehet huippukokouksessa, todennäköisesti joulukuussa.