Yli puolet suo­ma­lai­sis­ta ei tunne ro­ko­tus­suo­jaan­sa

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisilla on puutteelliset tiedot rokotteista, eikä moni muista, mitä rokotteita on itse saanut. Yli puolet suomalaisista ei osaa sanoa, mitkä rokotteet tulisi olla aina voimassa. Myös matkailijan perusrokotteet tunnetaan heikosti.

Yli puolella suomalaisista on puuttelliset tiedot omista rokotuksistaan. Sairaanhoitaja Eila Uusimaa pisti Maria Liisa Kyllöselle rokotuksen.
Yli puolella suomalaisista on puuttelliset tiedot omista rokotuksistaan. Sairaanhoitaja Eila Uusimaa pisti Maria Liisa Kyllöselle rokotuksen.
Kuva: Maikkola Tapio

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisilla on puutteelliset tiedot rokotteista, eikä moni muista, mitä rokotteita on itse saanut. Yli puolet suomalaisista ei osaa sanoa, mitkä rokotteet tulisi olla aina voimassa. Myös matkailijan perusrokotteet tunnetaan heikosti.

Tutkimuksen mukaan lähes kolmannes suomalaisista ei osaa sanoa, mitä rokotteita on saanut, tai ei muista saaneensa koskaan mitään rokotteita.

Miehet muistavat saamansa rokotteet naisia heikommin. Heikointa tietämys on alle 30-vuotiaiden keskuudessa, joista lähes puolet ei osaa sanoa, mitä rokotteita on saanut. Alle 30-vuotiaiden kohdalla korostuu myös muita ikäluokkia enemmän tarve saada lisää tietoa rokotteista.

Lisää tietoa matkailijoiden rokotteista

Suomalaiset tarvitsevat myös lisää tietoa matkailijoiden rokotteista, sillä tutkimuksen mukaan 57 prosenttia suomalaisista ei tunne matkailijoiden perusrokotteita ollenkaan. Hepatiitti A -rokotteen nimeää matkailijan perusrokotteeksi kymmenesosa vastaajista ja hepatiitti A ja B -yhdistelmärokotteen 15 prosenttia. Ainoastaan vajaa neljäsosa suomalaisista tietää matkailijan perusrokotteeksi jäykkäkouristusrokotteen. Jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotteet ovat Kansanterveyslaitoksen suosittelemia matkailijan perusrokotteita.

Kaikkiaan 82 prosenttia suomalaisista kokee saavansa riittävästi tietoa rokotteista siitä huolimatta, että tutkimuksen mukaan suomalaisten rokotetietämyksessä on suuria puutteita.

Kansanterveyslaitoksen erikoistutkijan Satu Rapolan mukaan tilanne on havaittu myös Kansanterveyslaitoksessa.

"Aikuiset tietävät keskimäärin huonosti, mitä rokotteita he ovat saaneet ja milloin. Hyvin toimivan lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltojärjestelmän ansiosta lasten ja nuorten rokotusohjelma toteutuu Suomessa erinomaisesti, mutta peruskoulun jälkeen ihmiset ovat omillaan. Jokaisen kansalaisen tulee itse huolehtia tarvittavista tehosterokotuksista ja siitä, että rokotussuoja on kunnossa", Rapola sanoo.

Rapolan mukaan kuluttajien yleistä tietämystä tartuntataudeista ja niiden ehkäisemisestä rokotteilla voisi jatkossa parantaa nykyisestä. Lisäksi matkailijan pitäisi aina hyvissä ajoin ennen matkaa selvittää, minkälaisia tartuntatauteihin liittyviä riskejä kohdemaassa on ja onko maahan matkustavalle annettu erityisiä rokotussuosituksia.

Lasten ja nuorten yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden antamisesta huolehditaan neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Yleisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ovat kaikille vapaaehtoisia ja maksuttomia. Aikuisten tulee kuitenkin itse pitää huolta siitä, että kaikki tehosterokotteet tulevat otettua suosituksen mukaisesti. Vapaaehtoiset rokotteet, kuten hepatiitti A ja B, eivät pääsääntöisesti kuulu yleiseen rokotusohjelmaan.

Lue lisää matkailijoiden rokotuksista

Lue lisää lasten rokotuksista

Ilmoita asiavirheestä