Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) torjui tiistaina eduskunnassa moitteita siitä, että hallitus olisi alistanut talous- ja finanssipoliittisen linjavedon työmarkkinajärjestöjen ohjaukseen. Budjettiesitykseen ei ole tällä kertaa liitetty tuloverotusta koskevia esityksiä, vaan ne on jätetty odottamaan tulopoliittisia neuvotteluja.
Kalliomäki muistutti budjetin esittelypuheenvuorossaan, että aloite uuden tulosopimuskierroksen mahdollisuuden selvittämisestä tuli hallituksen puolelta. Työmarkkinaratkaisujen ja budjettipäätösten tehokkaan yhdistelmän tavoittelu puolestaan korostaa hänen mukaansa hallituksen ja eduskunnan roolin merkitystä.
Kalliomäki vetosi jälleen kerran maltillisen, kattavan ja pitkäkestoisen tuporatkaisun puolesta. Hänen mielestään on äärimmäisen tärkeää, että työmarkkinaosapuolet löytävät erityisesti palkkoja ja muutosturvaa koskevissa neuvotteluissaan yhteisymmärryksen talouden kasvua ja työllisyyttä tukevista ratkaisuista.
"Jos ennakoituun noususuhdanteeseen osuva työmarkkinakierros toisi mukanaan inflaatiota kiihdyttäviä piirteitä, olisi ensi vuonna veronkevennysten ja menonlisäysten sijasta tarpeen pohtia ylikuumenemista hillitseviä toimia", Kalliomäki varoitteli.
Maltilliset palkkaratkaisut pitävät valtiovarainministerin mukaan työvoimakustannusten kehityksen tasolla, joka parantaa työllistymisen rakenteellisia edellytyksiä.
Kalliomäki piti perusteettomana myös opposition arvostelua siitä, että budjettiesitys olisi rutiininomainen ja vailla suuntaa. Kyse on hänen mukaansa juuri päinvastaisesta.
"Hallitus katsoo esityksessään koko vaalikautta ja sen ylikin ja esittää poikkeavan laajaa yhteistä ponnistusta edessä olevien haasteiden voittamiseksi. Siitä on rutiini kaukana", Kalliomäki sanoi.
Talouden strategisten linjauksien ohella budjettikirja sisältää Kalliomäen mukaan myös mm. lapsiperheiden aseman parantamista, kansaneläkkeen tasokorotuksen ja panostuksia palveluihin.
Talousarvioesitys on eduskuntaan tullessaan 195 miljoonaa euroa alijäämäinen. Lisäbudjettimenoihin varaudutaan 423 miljoonalla eurolla.
Kevennysten pitää
tukea työllisyyttä
Hallituspuolueiden ryhmäpuhujat kiittelivät erityisesti kuntatalouteen ja sitä kautta opetukseen ja terveydenhuoltoon satsaamista. Keskustan Timo Kalli huomautti, että panostus on selvästi vahvempaa kuin mitä nykyinen oppositio esitti vaalien alla.
Kalli nimesi Matti Vanhasen (kesk.) toisen budjetin perheiden, työllisyyden ja kasvun budjetiksi. Kallin mielestä erityisesti kaikkein pienituloisimpien perheiden asema paranee, kun pienimpiin äitiys- ja sairauspäivärahoihin sekä kotihoidon tukeen tulee korotuksia.
Kallin ohella myös SDP:n Susanna Huovinen lupasi tukea tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikaansaamiselle. Hän huomautti kuitenkin, etteivät sosialidemokraatit anna avointa valtakirjaa suurille veronkevennyksille.
"Mahdollisilla kevennyksilläkin täytyy hakea parasta mahdollista työllisyysvaikutusta. Veronkevennykset eivät saa vaarantaa julkisten hyvinvointipalvelujen tuottamista", Huovinen korosti.
Hän kysyi, olisiko aika harkita osana tulopoliittista kokonaisratkaisua aravalainaehtojen muokkaamista siten, että asuntojen vuokrat todella alenisivat.
Päivähoitolakiin ei
tarvitse puuttua
SDP:n ryhmäpuheenvuorossa puututtiin myös kotona olevien vanhempien lasten päivähoidon tarvetta koskevaan keskusteluun.
Huovisen mukaan hätiköityihin päivähoitolain muutoksiin ei ole syytä ryhtyä, koska enemmistö vanhemmista kantaa vastuunsa niin kuin pitääkin.
RKP:n ryhmänjohtajan Christina Gestrinin mielestä nyt on aika harkita myös muita veronalennusvälineitä kuin tuloverojen keventämistä. Suurena haasteena on työllisyyden vauhdittaminen työvoimavaltaisissa elinkeinoissa, kuten esimerkiksi palvelualoilla.
Työnantajamaksujen alentaminen tulisi voida rahoittaa valtion tuella, ei siirtämällä rahoja yritysten välillä. Jotta tällä toimenpiteellä olisi vaikutusta, panostuksen pitää olla Gestrinin mukaan satoja miljoonia euroja.