Huoltovarmuuskeskus, kantaverkkoyhtiö Fingrid ja Energiateollisuus esittävät kauppa-ja teollisuusministeriölle United Powerin merikaapelihakemuksen hylkäämistä. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Metsäteollisuus eivät ota kantaa hankkeeseen. KTM sai viimeisellä lausuntokierroksella hankkeesta viitisentoista lausuntoa.
Kauppa- ja teollisuusministeriö päättää United Powerin hakemuksesta loppusyksyn aikana. Vaihtoehtoina ovat ministeriön mukaan joko luvan epääminen tai hankkeen jatkaminen ympäristöselvityksillä. United Power ei vielä ole tehnyt ympäristövaikutusten arviointia hankkeesta.
Huoltovarmuuskeskus otti nyt ensimmäisen kerran suoraan kantaa merikaapelihankkeeseen. KTM:n saamat lausunnot heijastelevat muutoin eri toimijoiden tunnettuja näkemyksiä hankkeesta. Ne eivät poikkea oleellisesti niiden jo aiemmin julkistamista kannanotoista.
United Power julkisti maanantaina kannanoton, jonka mukaan sidosryhmien merikaapelilausunnot eivät yllättäneet yhtiötä.
-- Kielteiset lausunnot eivät tulleet yllätyksinä kaapeliyhtiölle. Niistä on luettavissa hankkeen päävastustajien, kasvavasta kilpailusta huolissaan olevien voimayhtiöiden mielipiteet, sanoi United Powerin neuvonantaja Paavo Monni yhtiön tiedotteessa.
EK ja Metsäteollisuus välttävät kannanottoa
Energiamarkkinavirasto toisti kauppa- ja teollisuusministeriölle antamassaan lausunnossa aiemman arvionsa, jonka mukaan merikaapeli edellyttäisi 1,5 miljardin euron vahvistuksia Suomen sähköverkkoon ja vaatii varautumista 2 000 megawatin suuruiseen verkkohäiriöön. Virasto vahvisti jo elokuun lopussa Fingridin arviot kaapelin vaikutuksista sähköverkkoon paikkansa pitäviksi.
Suurista etujärjestöistä runsaasti energiaa käyttävä Teknologiateollisuus puoltaa hakemusta. Sekin edellyttää lausunnossaan merikaapelia suunnittelevan United Powerin vastaavan kantaverkon vahvistamisen kustannuksista. Paras tapa turvata sähkön saanti on Teknologiateollisuuden lausunnon mukaan oman lisäkapasiteetin rakentaminen.
Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan järjestö ei ota kantaa hankkeeseen, koska sen piirissä on sekä sitä kannattavia että vastustavia yrityksiä. Tilanne on samanlainen Metsäteollisuudessa.
VTT:n mukaan sähkön tarjonnan lisääminen alentaisi sähkön tukkuhintaa pitkällä aikavälillä keskimäärin 2,3 euroa megawattitunnilta. Tukkuhinnan aleneminen siirtyisi VTT:n mukaan loppukäyttäjille. Se laskisi pohjoismaisten sähköntuottajien tuloja noin miljardi euroa vuodessa ja heikentäisi uusien voimalaitosinvestointien kannattavuutta.
Kilpailuvirasto toteaa omassa kannanotossaan sähkön lisätuonnin myönteiset kilpailuvaikutukset. Kokonaisarviossa kilpailulle aiheutuvat hyödyt on kuitenkin suhteutettava rajajohtohankkeen riskeihin ja kustannuksiin, todetaan Kilpailuviraston lausunnossa.
Suomi jo riippuvainen Venäjän tuonnista
Huoltovarmuuskeskuksen mukaan jo Suomen nykyinen sähkön tuonti Venäjältä on muodostunut rakenteelliseksi riippuvuudeksi. Jos sähköntuontiin perustuvaa rakenteellista riippuvuutta edelleen kasvatetaan, lisääntyy sen mukaan vastaavasti myös ei-markkinaehtoisten valmiusjärjestelyjen tarve. Suomen sähköhuollon turvaaminen ei voi perustua sähkön tuontiin, vaikka sillä olisikin toimitusvarmuutta lisäävä vaikutus. Maassa on ylläpidettävä kulutukseen nähden riittävä sähkön tuotanto-, siirto- ja jakelukapasiteetti, todetaan Huoltovarmuuskeskuksen lausunnossa.
-- Sähkömarkkinoilla ei toistaiseksi ole kehitetty sellaisia varmuusmekanismeja, että merkittävä tuontiriippuvuuden lisääntyminen yhdestä maasta ei vaarantaisi huoltovarmuutta. Tämän johdosta kaapelihanke on nykyisissä olosuhteissa ristiriidassa huoltovarmuuden turvaamisen kansa, sanoo ylijohtaja Mika Purhonen Huoltovarmuuskeskuksen lausunnossa.
