Ostin neljä vuotta sitten rivitaloasunnon yhtiöstä, jossa on kuusi huoneistoa. Kaupan yhteydessä minulle ei kerrottu, että tontin vuokrasopimuksen rasitteena on naapuritaloyhtiön oikeus käyttää meidän yhtiömme jätekatosta ja -astioita.
Voimme laskuttaa puolet jätteiden kuljetuskustannuksista naapuriyhtiöltä, jossa on myös kuusi huoneistoa. Kuitenkin käytännössä meidän taloyhtiössämme asuu yhdeksän henkilöä, naapurissa 23, osa lapsiperheitä.
Nykyinen käytäntö on johtanut siihen, että naapuriyhtiön ihmiset eivät välitä jätteiden lajittelusta, koska me kuitenkin maksamme puolet heidänkin kustannuksistaan.
Voiko taloyhtiömme vaatia kohtuullisuutta siten, että kustannusten jako muutetaan asukasmäärien mukaiseksi?
"Naapuritaloyhtiön oikeus käyttää yhtiönne jätekatosta ja -astioita perustuu kiinteistöjen omistajien ja/tai haltijoiden väliseen rasitesopimukseen. Sopimuksessa on todennäköisesti naapurikiinteistönne hyväksi perustettu oikeus käyttää yhtiönne jätekatosta ja -astioita. Samaisessa sopimuksessa lienee myös sovittu hoito-, huolto- ja kunnossapitokustannusten jaosta", toteaa lakimies Suvi Seila.
Rasitteen perusteella naapuriyhtiöllä on pysyvä ja suojattu oikeus käyttää jätekatosta ja -astioita. Naapuriyhtiöllä ei ole velvollisuutta maksaa hoito-, huolto- ja kunnossapitokustannuksia enempää kuin rasitesopimuksessa on sovittu.
"Yhtiöissänne asuvien asukkaiden lukumäärällä ei kustannusten jaon kannalta ole merkitystä nykyisen rasitesopimuksen voimassa ollessa."
Rasitesopimuksen kohtuullistamisesta voidaan sopia kiinteistön omistajien kesken ottaen huomioon asemakaavan määräykset. Jos tämä ei onnistu, voi yhtiö yrittää kohtuullistaa sopimusta oikeustoimilain 36 §:n nojalla käräjäoikeudessa. Yhtiöllä on myös mahdollisuus yrittää muuttaa tai poistaa voimassa oleva rasite joko maankäyttö- ja rakennuslain nojalla, jos kysymyksessä on rakennusrasite, tai kiinteistönmuodostamislain nojalla, jos kysymyksessä on kiinteistörasite.
"Kohtuullistamiskynnys ja mahdollisuus rasitteen poistoon tai muuttamiseen on kuitenkin korkea. Lisätietoja asiasta voi kysyä oman kunnan viranomaisilta", Suvi Seila kehottaa.