Sa­ta-ko­mi­tea jätti kaik­kein köy­him­mät nuo­le­maan näp­pe­jään

Sosiaaliturvan uudistamiseksi perustettu Sata-komitea ei onnistunut kohentamaan kaikkein köyhimpien ihmisten asemaa. Se synnytti pitkän listan ehdotuksia, mutta ei nostanut alimpia perusturvaetuuksia.

Sosiaaliturvan uudistamiseksi perustettu Sata-komitea ei onnistunut kohentamaan kaikkein köyhimpien ihmisten asemaa. Se synnytti pitkän listan ehdotuksia, mutta ei nostanut alimpia perusturvaetuuksia. Komitean perusturvajaostossa työskennellyt Heikki Hiilamo moittii torsosta lopputuloksesta työmarkkinajärjestöjä, jotka sopivat keskenään tärkeimmistä uudistuksista.
Pettynyt on Kelan tutkija Pertti Honkanenkin.

– Perusongelma on yhä pienten etuuksien varassa elävät ihmiset, jotka tarvitsevat asumistukea ja usein myös toimeentulotukea. Heidän  tilanteensa pysyy täysin jumissa, kun ei koroteta perusetuuksia, ei lisätä asumistukea eikä helpoteta edes toimeentulotuen hakua.

Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikönjohtaja Heikki Hiilamo sanoo, että komitealla oli köyhyysnäkökulmasta kaksi keskeistä tavoitetta, joista kumpikaan ei toteutunut. Komitea halusi vähentää toimeentulotuen varassa olevien määrää ja toisaalta antaa köyhimmille mahdollisuuden vastaanottaa pieniä töitä ilman että tuet putoavat.

Takuueläke sen sijaan toteutuu ja se kohentaa täydellä kansaneläkkeellä tai Kelan täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä elävien asemaa.

Perusturva kohenisi 200 miljoonalla

Toimeentulotukitarvetta olisi vähentänyt Hiilamon mielestä etenkin työmarkkinatuen nosto 100–120 eurolla kuussa.
– Korotuksesta olisi puolet saatu takaisin toimeentulotuki- ja asumistukimenojen vähenemisenä sekä veroina.

Hiilamo arvioi, että 200–300 miljoonalla olisi saatu merkittäviä parannuksia.

– Tällainen rahasumma on ollut pieni, kun on tehty veronalennuksia esimerkiksi puunmyyntituottojen ja kiinteistöjen myyntiverotukseen.

Keskusta ja vihreät halusivat siirtää toimeentulotuen maksun kunnilta Kelalle, mitä kokoomus on vastustanut. Komitean enemmistö kannatti siirtoa, mutta esitys hylättiin erimielisyyksien takia. Siirtoa on vastustettu, koska sen pelätään lisäävän kuluja. Nykyisin kaikki toimeentulotukeen oikeutetut eivät hae sitä. Kelan tutkija Pertti Honkanen muistuttaa kuitenkin, ettei ilmaista ole sekään, että köyhä ihminen jättää lääkkeensä ostamatta.

– Joidenkin laskelmien mukaan vain 50–70 prosenttia toimeentulotukeen oikeutetuista saa sitä, kommentoi Honkanen.
Alikäyttö johtuu häpeästä, tiedon puutteesta sekä viranomaisten kielteisestä suhtautumisesta.

Työmarkkinajärjestöt onnistuivat

Sata-komitean puheenjohtaja Markku Lehto oli perjantaina tyytyväinen lopputulokseen. Koko paketin kustannukset ovat noin 640 miljoonaa. Takuueläkkeen toteuttaminen maksaa 111 miljoonaa ja kunnallisverovähennys vajaat 200 miljoonaa. Näistä on jo päätetty, mutta moni muu esitys toteutuu ehkä lähivuosina.

Työttömien aktivointilisästä päätettiin jo viime keväänä. Honkanen arvioi, että lisään on oikeutettu noin joka kymmenes työtön, mutta eivät pisimpään työttömänä olleet.

Hiilamo murehtii, että köyhyyden poistamiseksi on tehty viime laman jälkeen vain kosmeettisia korjauksia ja Sata-komitea jatkoi tätä linjaa.

– Jos katsotaan, kuka sai tästä rahaa, niin köyhimpiä todella kyykytettiin, Hiilamo kritisoi.

Lopputuloksen hän kokee ratkenneen jo vuoden alussa.

– Työmarkkinajärjestöt sopivat silloin sosiaalitupossaan tärkeimmistä uudistuksista ja muut jäivät nuolemaan näppejään.
Tuolloin sovittiin Hiilamon mukaan muun muassa noin miljardin hintaisesta Kela-maksun poistosta työnantajilta sekä keskituloisten ansiosidonnaisen päivärahan nostosta.

Ilmoita asiavirheestä