Oulun ensimmäiset nuorisovaalit antoivat lupauksia. Noin 2 500 yläkoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppilasta ja opiskelijaa kävi antamassa äänensä. Äänestysprosentti ei toki ollut maata kaatava, 35, mutta siitä on hyvä ponnistaa ylöspäin.
Aktiivisuus näyttää oppilaitosten välillä vaihdelleen sen mukaan, miten äänetys oli järjestetty. Osallistumisinto jäi ymmärrettävästi alhaiseksi niissä kouluissa, joissa ei ollut yhtään omaa ehdokasta.
Vaaleissa valitussa edustajistossa on 12 nuorta naista ja yhdeksän miestä. Sukupuolijako on hyvä. Jatkoa ajatellen olisi ollut ikävä, jos uusi toimielin olisi leimautunut vain toisen sukupuolen jutuksi.
Olennainen asia edustajiston tulevaisuuden kannalta on tästä eteenpäin se, miten sitä oikeasti kuullaan. Edustajiston on tarkoitus tuoda nuorten ääni kuuluviin oululaisessa päätöksenteossa. Kaupunginisien ja -äitien on nyt osaltaan pidettävä huolta siitä, ettei hieno tavoite jauhaudu muruiksi, kun nuoria koskevia päätöksiä kaupungin elimissä tehdään.
Vaalissa pintaan noussut nuorten aktiivisuus on hyvä merkki. Vuosien ajan nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen on ollut alamaissa. Suurin imu on ollut ympäristöön ja eläintensuojeluun liittyvään toimintaan.
Aikoinaan naurettavuuksiin asti ulottunut puoluepolitisoituminen vei pitkäksi ajaksi oppilaiden ja opiskelijoiden innon osallistua yhteisten asioiden hoitoon. Ei olisi paha, jos uudet, tuoreet tuulet alkaisivat pikkuhiljaa puhaltaa.
Keski-ikäiset ja sitä vanhemmat kyllä tekevät vastedeskin nuorten puolesta heitä koskevat päätökset, jos nuoret ovat hiljaa. Toinen asia on, kuinka onnistuneita nuo päätökset ovat.