Strasbourg Suomi sijoittuu kohtuullisen hyvin Euroopan oikeudellisen järjestelmän toimivuutta koskevassa raportissa, jonka Euroopan neuvosto julkisti torstaina Strasbourgissa. Suomi menestyy vertailussa 45 Euroopan maan kanssa sekä oikeusjärjestelmään käytettävien että oikeusapuun ohjattavien varojen määrässä asukasta kohden.
Oikeudenkäytön tehokkuutta käsittelevä EN:n elin (CEPEJ) piti huolestuttavana sitä, että puolessa EN:n jäsenmaista ei käytännössä käytetä lainkaan julkisia varoja oikeusapuun. Suomi oli tasoissa Ruotsin kanssa kymmenellä eurolla asukasta kohden.
Suomessa oli kohtuullisen paljon myös oikeusistuimia ja tuomareita. Yleisen syyttäjän käsittelemiä rikosjuttuja kirjattiin vuonna 2004 Suomessa 1 680 kappaletta 100 000 asukasta kohden.
Tätä pienempiin lukuihin ylti yhdeksän maata, joiden joukossa olivat muun muassa Venäjä, Albania, Georgia, Latvia ja Liettua. Tilastot eivät siten välttämättä kerro pienemmästä rikollisuuden määrästä.
Uransa alussa olevan suomalaisen ensimmäisen oikeusasteen tuomarin palkaksi on merkitty 50 000 euroa kuukaudessa. Britanniassa palkat olivat vuonna 2004 vähintään kolminkertaiset. Hännänhuippuna oli Moldova 851 eurolla.
Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta lähes parikymmentä tuomiota liian pitkään kestäneistä oikeusprosesseista. Tilastossa Suomea pitemmät käsittelyajat on merkitty Italialle ja Ranskalle. Vertailu on erilaisten järjestelmien vuoksi kuitenkin vaikeaa, eivätkä useimmat EN:n jäsenmaat ole kyenneet toimittamaan luotettavia tietoja asiasta.
EN:n parlamentaarinen yleiskokous on tällä viikolla moittinut Italiaa, Venäjää ja Ukrainaa ihmisoikeussopimuksen jatkuvasta rikkomisesta tässä suhteessa.
Suomi pääsi CEPEJ-selvityksessä toiselle sijalle oikeuden päätöksiä toimeenpanevan henkilöstön eli lähinnä ulosottomiesten määrässä asukaslukuun suhteutettuna heti Kyproksen jälkeen.
