Oulu Asuntovelallisia on varoiteltu jo viimeisen parin vuoden aikana nousevista viitekoroista, mutta korot ovat pysyneet varoituksista huolimatta ennätyksellisen alhaisina ja asiakkaat ovat hoitaneet lainansa mallikkaasti.
Korkopelottelut ovat toki paikallaan, sillä keskisuuressa 100 000 euron asuntolainassa vuoden euriborin tuplaantuminen nykyisestä noin 2,5 prosentin tasosta toisi asuntovelalliselle 15 vuoden maksuajalla 23 400 euroa lisämaksettavaa.
Monien ennustajien hyvinkin todennäköisenä pitämä viiden prosentin euribor kasvattaisi kuukausilyhennyksen määrää 130 eurolla.
Tasasuuruisia kuukausimaksuja maksavalle ja laina-ajalla pelaavalle velalliselle sama 2,5 prosentin korkopiikki lisäisi velkavankeuden pituutta viidellä vuodella eli maksettavaa riittäisi 15 vuoden sijasta 20 vuoden ajaksi.
"Jos käy ottamassa lainaa, niin kannattaa laskea parin prosentin koron nousun vaikutukset. Ihan hyvin voi käydä niin hyvä tuuri, etteivät korot nousekaan eli talo ei palakaan", vertaa Nordean korko- ja valuuttapuolen pääanalyytikko Roger Wessman kalliimpiin lainakorkoihin varautumista palovakuutuksen ottoon.
Wessmanin mukaan korkeampien korkojen tuloa voi ennakoida joko laskemalla, riittääkö pelivara kuukausilyhennysten reippaaseen nousuun, tai sitten voi hakea suojaa sitomalla lainaa pitempiaikaisiin kiinteisiin korkoihin.
Mutta milloin,
ja kuinka paljon?
Pahaan päivään varautuminen kuuluu suomalaisiin kansan viisauksiin, mutta moni on tuskastellut viime vuosien pieleen menneiden ennusteiden jälkeen, milloin ne korot oikein nousevat.
Wessmankin muistuttaa, että tulevasta ei voi sanoa mitään varmaa, mutta ennusmerkit ovat nyt sellaiset, että korkokäyrä lähtee viimeistään ensi vuoden puolella nousuun.
"Euroopan keskuspankki EKP ei ole toistaiseksi nostanut korkoja eivätkä lyhyet markkinakorot kovinkaan paljon nouse ennen EKP:n päätöksiä. Talouskasvu on ollut heiveröistä tähän saakka, mutta talouskasvu on viimeisen vuoden aikana selkeästi kiihtynyt euroalueella. Kohtalaisen kasvun takia talouskasvua ei ole syytä enää tukea alhaisilla koroilla - eli nyt lähestyy se aika, jolloin EKP alkaa normalisoida korkoja. Nordeassa olemme ennustaneet, että koron nostot alkaisivat ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä", Wessman kuvailee.
Kyse on nimenomaan normalisoimisesta, eli korot ovat olleet poikkeuksellisen alhaalla. Tulevan kehityksen ennakoidaan tarkoittavan paluuta ainakin pari prosenttia nykyistä korkeammalle korkotasolle.
"Korot heiluvat yleensä yli taloussuhdanteiden. Jos nyt siirrytään noususuhdanteeseen, niin koroilla on nykytasolta verrattain paljon nousuvaraa. Silloin kun viimeksi EKP nosti korkoja, korkoja nostettiin vuodessa 2,25 prosenttia - nykytilanteessa tämä tarkoittaisi korkotason tuplaantumista", ennakoi Wessman ohjauskoron nousua nykyisestä 2 prosentista jopa neljään.
Euriborit ennakoivat
tulevat nousut
Nordean ennusteissa ohjauskorko kipuaa ensi vuonna kolmeen prosenttiin ja sitten vuonna 2006 neljään prosenttiin.
"Ennusteen toteutuminen riippuu tietysti siitä, miten talouskasvu ja miten inflaatio kehittyvät. Jos jokin pysäyttää tämän nykyisen talouskasvun kehityksen, niin voi olla, etteivät korot nousekaan", muistuttaa Wessman.
Mutta jos EKP-skenaario toteutuu, niin asuntovelalliset voivat pelätä euriborien kaksinkertaistuvan jo ensi vuonna.
"Suurin osa lainakoroista on sidottu 12 kuukauden markkinakorkoon, joka yleensä nousee jyrkemmin kuin EKP:n ohjauskorot. Markkinakorot siis ennakoivat, mitä EKP tulee jatkossa tekemään eli euriborit ovat alttiita markkinoiden ylilyönneille", Nordean pääanalyytikko Roger Wessman sanoo ja pitää mahdollisena sitä, että euribor on ensi vuonna jopa 3,5:ssä tai 4 prosentissa.
