Syystuuli viskoo viimeisiä lehtiä maahan Kuusamon Juumassa sijaitsevalla Pienellä Karhunkierroksella. Vaikka lehtipuiden hehkusta ei ole enää kuin rippeet jäljellä, ruskan sävyt näyttäytyvät paikoin väkevinä toisaalla.
Mustikan ja juolukan varvut punertavat ja metsän pohjalla olevissa muissa kasveissa syksyn kelta värittää yhä Oulangan kansallispuiston lokakuista maisemaa.
Vuolaana virtaava joki ja sen kuohuvat putoukset ovat monelle reppuselkäiselle suurin syy suunnistautua 12 kilometriä pitkälle taipaleelle.
"Kuin rauhallista soittoa on kohina, sitä kuunnellessa on rentouttavaa kulkea komeissa maisemissa", tervolalainen Heikki Niemelä analysoi Kitkajoen yli vievän riippusillan käveltyään.
Hän jää silmäilemään alapuolellaan näkyviä pärskeitä, kun vaimo Lea ja 6-vuotias Henri kiirehtivät jo eteenpäin. "Se on hienoa, että jossakin on vielä puhdasta vettä. Mahtavia värejä tulee kuohuissa esiin", hän ihastelee.
Kiivain retkeilykausi on jo ohi, mutta siitä huolimatta reitillä riittää runsaasti kulkijoita. Perheiden ohella liikkeellä on lauantaina niin yksinäisiä vaeltajia, pariskuntia kuin koululaisryhmiäkin.
Lähes poikkeuksetta retkeilijät jäävät kuvaamaan toisiaan Myllykosken äärellä olevalle katselutasanteelle. Autiotuvan viereiselle lankkusillalle pysähtyvät kameroineen myös oulunsalolaiset Riitta Niemelä ja Timo Marttila. "Komeaa maisemaa, luonnonrauhaa ja liikuntaa raittiissa ilmassa. Ulkoilupäivä ilman kiirettä", Riitta Niemelä tuumii ja kiittelee samalla Metsähallitusta reitistön kunnosta.
"Helpoksi on tehty kansalaisten kävely täällä. Polut on sopivasti sorastettuja ja porrastukset ovat hyvät jyrkissä kohdissa."
Kumpikaan ei ole aikaisemmin Suomen suosituimpiin kuuluvaa vaelluspolkua kulkenut, mutta tuntuma on jo se, että maisemiin tullaan toistekin.
Nuotiopaikalla pienten lastensa kanssa evästelevillä jääliläisillä Tuija ja Heikki Aitto-ojalla retki on sujunut rattoisasti, vaikka kantorepussa matkaava Tytti on vasta kymmenen kuukauden, eikä Hermannillakaan ikää ole kuin kolme vuotta.
"Tarinoita kulkiessa välillä kertoillaan, mikä pitää pojan kiinnostuksen vireillä. Jännää on ollut muutenkin, varsinkin riippusilloilla", Tuija Aitto-oja naurahtaa tytölleen lastenruokaa syöttäen.
Oululaiset Marja ja Markku Kariniemi jäävät tutkimaan poikiensa Kallen, 7, ja Roopen, 7, kanssa polunvarren reittikarttaa.
"Nämä ovat innokkaita metsänkulkijoita eli ollaan tässä ikään kuin sudenpentujen retkellä uutta kokemassa", Markku Kariniemi vitsailee poikiaan vilkaisten.