Suomalaiset työntekijät ovat sitoutuneita työhönsä ja kantavat välillä liikaakin vastuuta. Osa myös tekee liian paljon ylitöitä ja uupuu. Kehityspäällikkö Liisa Virolainen Valtiokonttorista sanoo, että työhyvinvointi on selkeästi johdon vastuulla. Sen tehtävänä on esimerkiksi töiden priorisointi.
Virolaisen mukaan myös työntekijöiden tulisi ottaa vastuuta omista rajoistaan ja ottaa työyhteisön epäkohdat esille. Uhrin asemaan jääminen ei työntekijän jaksamista tue. Jos työyhteisön ongelmiin ei puututa ajoissa, seurauksena on yleensä sairauslomia, ensin lyhyitä, sitten pidempiä.
-- Toivon uskallusta ja rohkeutta sekä työntekijöiltä että esimiehiltä, Virolainen sanoo. Hän osallistui maanantaina valtion henkilökunnan ja palveluntuottajien hyvinvointiseminaariin Helsingissä. Vuosittain noin tuhat ihmistä jää ennen eläkeikää pois valtionhallinnosta. Noin puolella syyt liittyvät mielenterveyteen ja usein ne ovat uupumisia ja loppuun palamisia.
Valtiokonttorin linjanjohtaja Jyri Tapper sanoo, että ihmisten jaksamista täytyy tukea, jotta he voisivat olla työkykyisiä eläkeikään asti. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on välttämätöntä.
Toisekseen koko työyhteisön on käsiteltävä vaikeitakin asioita, esimerkiksi syitä uupumuksen aiheuttamiin poissaoloihin. Työntekijä harvoin aiheuttaa työuupumusta yksin itselleen.
Miten pätkätyöläiset jaksavat?
Virolainen on huolissaan valtion pätkätyöläisistä, joilta vaaditaan vuodesta toiseen joustamista. Varsinkin akateemisesti koulutetut 30-40-vuotiaat naiset ovat kovilla, sillä työn jatkuminen on epävarmaa ja asuntolainaa pitäisi maksaa. Samaan aikaan lapset vaativat voimia kotona.
-- Suurin osa ihmistä haluaa työhönsä jatkuvuutta, Virolainen sanoo. Hoitoalalla pätkätöiden seuraukset näkyvät jo, sillä nykyisin hoitajapulan aikana hoitajia ei ole enää helppoa saada lyhyisiin sijaisuuksiin.
Väki vähenee valtiolla
Ne ajat ovat ohi, jolloin virkamies tuli johonkin työhön ja teki sitä koko uransa. Virolaisen mukaan nykyisin vaaditaan osaamisen lisäksi valmiutta kehittää työtä ja kouluttautua jopa uuteen tehtävään. Toinen muutos on vuorovaikutustaitojen ja verkostoitumisen tärkeys.
-- Enää ei riitä, että osaa oman työnsä, pitää myös kyetä toimimaan ryhmässä ja auttaa muita, Jyri Tapper sanoo.
Valtion henkilöstön jaksamiseen on jouduttu paneutumaan, sillä väki vähenee reilua tahtia pääasiassa eläköitymisen takia. Samaan aikaan tuottavuutta pitäisi kasvattaa.
Vuoteen 2011 mennessä valtion henkilöstö vähenee arviolta 34 000 henkilöllä. Samaan vuoteen mennessä uusia työntekijöitä rekrytoidaan noin 24 000. Näin ollen työt joudutaan tekemään lähes 10 000:a vähemmällä väkimäärällä. Erityisesti esimiehet jäävät eläkkeelle vinhaa vauhtia.