Liian monessa kunnassa on ylitetty kohtuuttomalta tuntuva 20 veroprosentin raja. Ensi vuonna rajat paukkuvat yhä rajummin. Utsjoella kaavaillaan veroprosentin hilaamista uuteen Suomen ennätykseen, 21,25:een. Nykyisen ennätyksen haltijan Karjaan ratkaisut eivät vielä ole näkyvissä. Siellä veroprosentti on tällä hetkellä 21.
Erityisen paljon verotuksessa 20 prosenttia ylittäneitä tai sitä lähestyviä kuntia on Pohjois-Suomessa. Täksi vuodeksi Oulun ja Lapin läänin kunnista kaikkiaan 26 kiristi verotustaan. Kyyti jatkuu kylmänä, sillä ensi vuodelle korotusta kaavailee ainakin 20 pohjoisen kuntaa.
Kuntien väliset veroerot lisäävät tuntuvasti taloudellista eriarvoisuutta suomalaisten välillä. Jo keskituloisilla ihmisillä muutaman prosenttiyksikön ero merkitsee kunnan veroprosentista riippuen noin sataa euroa enemmän tai vähemmän veroja kuukaudessa. Kovin usein on niin, että lievemmän veroprosentin alueella palvelutkin ovat paremmat kuin ankarasti verottavassa kunnassa. Kaiken lisäksi muutkin suomalaiset voivat olla kriisikunnille näreissään. Kaikkien valtiolle maksamia veroeuroja tarvitaan korkeimpien mahdollisten valtionapujen maksamiseen.
Yhä pätevä totuus on, että lyötyä ei pidä lyödä. Joskus heikko taloustilanne johtuu onnettomista yhteensattumista. Silti pitää kysyä, onko kaikkien kriisikuntien taloudenpidossa otettu tosiasiat huomioon. Yhteistyön ja monesti myös yhteen liittymisen mahdollisuudet on voitu torjua määrätietoisesti. Valtion on tiedetty joka tapauksessa tulevan apuun, kun kuntaa ei voi päästää konkurssiin.
Poikkeusoloihin tarkoitettujen tilapäisten valtionapujen säännöksiä on viime vuosina tarkistettu. Nyt ne on tarkoitettu auttamaan ahdinkoon ajautuneita kuntia pahimman yli, ei pysyväksi erityistueksi. Harkinnanvaraista tukea saavilla täytyy olla selvä suunnitelma talouden tasapainottamiseksi.
Pelkosenniemeläinen yrittäjä harmitteli Kalevan haastattelussa maanantaina kunnan kasvumahdollisuuksien hiipumista kireän verotuksen takia. Kunta ei kiehdo uusia asukkaita. Jopa lomamökkejä on pantu myyntiin. Kunnallisveroprosentti on ensi vuonna 21. Vain kahden valtuustoäänen päähän jäi 22 prosenttia.
Pelkosenniemellä on torjuttu kahteen otteeseen kuntaliitos Kemijärven kanssa. On kuitenkin selvää, että talouden kovat tosiasiat alkavat jossakin vaiheessa painaa. Kaikkien kannalta olisi onnekasta, jos näkemykset selkiytyisivät nopeasti ja kohtuullisessa sovussa.
paakirjoitus@kaleva.fi