Maanantaina julkistettu kirja Globalisaation portinvartijat tuo aivan uudenlaisen näkökulman Kiina-ilmiöön. Kun teollisuus siirtää tuotantoa ja työpaikkoja halpamaihin, tuonnissa tilanne voi olla täysin päinvastainen.
Kirjassa esitetyn arvion mukaan ulkomailla valmistetun vaatteen myyntihinnasta jopa 75-80 prosenttia voi jäädä Suomeen, jos vaate on suunniteltu Suomessa ja myydään suomalaisessa liikkeessä.
Kirjan toimittanut toimittaja Elina Grundström korosti kirjan julkistamistilaisuudessa, että tuonnin kokonaisvaltainen hyödyntäminen edellyttää aivan uudenlaista osaamista, johon he olisivat valmiita kanavoimaan myös julkista tukea.
- Meillä on ylenkatsottu tuontia, hän sanoi ja muistutti vientitoiminnan saavan jo nyt useaa kautta julkista tukea, vaikka vientiteollisuus ei tuota entiseen tapaan uusia työpaikkoja.
Kun ostotoiminta on hoidettu hyvin ja oikein, hyöty kanavoituu Grundströmin mukaan myös tuottajille ja kuluttajille. Valtaansa käyttävä ostaja varmistaa, että tavarat on tuotettu ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.
- En halua lisää tuontia, vaan sen parempaa laatua, hän tähdensi.
Mallia Ruotsin
ostokoneista
- Suomalaisten kauppaketjujen tulisi omaksua parhaiden globaalien ostokoneistojen kuten Ikean, Hennes & Mauritzin, H&M:n, Nokian ja Wal-Martin toimintatapoja: tarkentaa kauppakonseptejaan, lisätä omaa suunnitteluaan, vähentää ostomenetelmiensä ja alihankkijoidensa määrä ja lisätä läsnäoloaan tuotantoalueilla, kuuluu kirjoittajien yksi suositus.
Vielä nyt suomalaisen erikoiskaupan ostotoimintaa leimaa pahimmillaan impulsiivisuus ja tavaraa ostetaan liian monilta tavarantoimittajilta.
Kirjoittajat muistuttavat H&M:n nousseen jo Suomen suurimmaksi vaatekaupan ketjuksi ja todennäköisesti Ikea tekee saman huonekalukaupassa, kun se avaa seuraavan myymälänsä. Niiden vahvuutena on systemaattinen ostotoiminta ja tiiviit suhteet alihankkijoihinsa. Jos suomalainen kauppa aikoo menestyä, sen on pystyttävä samaan.
- Suomalainen kauppa ei voi menestyä myymällä suomalaisia käyttötavaroita, koska niitä ei enää tehdä Suomessa. Suomalaista kauppaa kuitenkin tarvitaan, että suomalaiset innovaatiot pääsevät myyntiin, Grundström selvitti.
Kaupan ja tuottajien
erot kaventuneet
Kirjoittajat tähdentävät kaupan ja kulutustavarayritysten eron kaventuneen olemattomiin: kumpikin teettää omia merkkituotteitaan halpatuotantomaissa. Roolit sekoittuvat ja ostaja voi hyvin olla myös tuottaja. Ketjussa tuojalla on valtaa, koska se merkitsee tuotantoketjun hallintaa.
Jos kauppa halutaan pitää suomalaisten käsissä, Grundströmin mukaan kaupan kansainvälistä ostotoimintaa olisi parannettava myös satsaamalla alan koulukseen ja tutkimukseen. Aikaa ei pitäisi hukata, sillä kaupan kansainväliset jättiläiset kärkkyvät uusia ostokohteita.
Globalisaation portinvartijat päättää Sitran vuoden 2003 alussa avaaman hankkeen globalisaation konkreettisista vaikutuksista. Hanke oli jatkoa Sitran tutkimusohjelmalle Globalisaatio, hyvinvointi ja työllisyys, joka toteuttiin vuosina 1997-1999.