Oulusta perjantaiaamuna junaan hypänneet Sam Kalliopohja, Olli Huoviala ja Ville Pikkarainen ovat nostaneet bannerinsa Finnair Stadionin katsomoon.
Sinitähdet virittäytyvät kannustamaan AC Oulun voittoon Klubi -04:sta - sillä tienataan taas piste kohti Veikkausliigaa.
Sinitähtien kolmen miehen iskujoukolta ei intoa ja uskoa puutu, ja sitä kokonaisen stadionin saaminen liekkeihin kolmissa miehin tietysti vaatiikin.
Onneksi mukaan on saatu vahvistuksia; Etelä Suomen Kärppäfanit ry:n puheenjohtaja Teemu Planting joukkoineen on myös saapunut paikalle.
Sinitähtien ja EtäKärppien ensimmäinen yhteisprojekti näyttää ja kuulostaa oikein hyvältä.
Pelin edetessä Sinitähtien ja EtäKärppien laulut kaikuvat, biisilista on kattava, ja kuhunkin tilanteeseen löytyy sopiva värssynpätkä. Myös vastustajan katsomosta yrittää kohota vieno laulunluikautus.
Ja kun kannatuslaulujen sävelkulut tapaavat olla tarttuvia ja moneen kohtaan toimivia, sattuu väistämättä improvisaation paikkoja:
"Ei voija tuota sammaa heti perrään vettää. Otetaan tähän välliin Hietsu ja Kole!"
Quantanameran sävelet kajahtavat ja taas ollaan ajan tasalla. Jalkapallo on sen verran verkkainen laji, että kun nopeasti toimii, ehtii tilanteiden välillä riipustaa pari uuttakin riimiä.
Tunnelman luonti on huolellista työtä, eikä sitä ihan fiilispohjalta tehdäkään.
Harrastuspohjalta, mutta tosissaan Sinitähdet on riippumaton ryhmittymä, jonka tarkoituksena on edistää oululaista jalkapallokulttuuria. AC Oulun väreissä esiintyvä porukka korostaa, ettei sen toiminta ole sidoksissa itse joukkueeseen:
"Irtisanoutumisella tahdotaan varmistaa, ettei yleisön ei-toivottavasta käytöksestä tule seuraamuksia itse joukkueelle", Kalliopohja selventää.
Periaatteena on toimia hyväntuulisesti ja hyvällä maulla, luoda tunnelmaa ja kannustaa joukkuetta parempiin suorituksiin. Tarvittaessa palautettakin toki annetaan.
Puolisen vuotta jatkuneessa toiminnassa mukana oleva 15 hengen joukko muodostuu löyhästä kaveriporukasta. Järjestäytymistä vasta suunnitellaan.
"Lisää porukkaa toivotaan mukaan toimintaan, tällä hetkellä epävirallista nokkamiehen pestiä pitävä Kalliopohja toivottaa.
EtäKärpillä on fanittamisessa hieman pitempi historia. Perustamisesta lähtien mukana olleena, kolmen vuoden kokemuksella, Teemu Planting tietää, että fanittaminen on hauskanpidon lisäksi ihan totista urheilua:
"Pelit matkoineen vievät niin paljon aikaa, että muihin yhteisiin urheiluponnistuksiin ei ole juuri tarvetta."
EtäKärppä-porukka viihtyy yhdessä, ja hyväntuulisesta joukosta löytyy yhteistä tekemistä kaikenlaisen mukavan merkeissä - sukupuoleen katsomatta.
Mikä sitten saa raavaan miehen suuntaaman energiansa pikku lipun huiskuttamiseen piippuhyllyllä? Eikö tosimiehen paikka ole tositoimissa ja tulessa itse kentällä?
"Ei sitä noin voi ajatella", Planting naurahtaa. "Useimmat fanit ovat henkeen ja vereen lajin miehiä ja joukkueensa puolesta loppuun saakka. Fanius on osa isoa kokonaisuutta, ja siihen suhtaudutaan äärimmäisellä vakavuudella ja urheilumielellä."
Perjantai-illan hämärtyessä AC Oulu hoitaa homman kotiin kentällä, peli päättyy oululaisten hyväksi 1-2.
Ja kun peli on ohi, morjenstavat pelaajat kiitokseksi kohti oululaiskatsomoa; joukot tervehtivät tosiaan, pohjoispohjalaisen vähäeleisesti, turhia vouhottamatta. Fanius on vakava asia.