Mustaan hameeseen ja siniseen villatakkiin pukeutunut nainen kilisyttää kelloa Turkansaaren ulkomuseon Yli-Juuruksen talon portailla ja pyytää Pikkaralan koulun 5- ja 6-luokkalaisia järjestäytymään jonoon.
Helvi Pitkänen, yksi Hintan Marttayhdistyksen Martoista, tutustuttaa tällä viikolla Oulun ala-asteiden oppilaita entisajan kouluun yhdessä museon henkilökunnan kanssa.
Lapset ovat heti juonessa mukana. Pirtissä heitä odottaa 1950-luvun matematiikan tunti, jossa oppikirjana käytetään Maalaiskoulun laskentokirjaa.
"Lausutaanpa yhdessä viiden kertotaulu", opettaja sanoo ja kaikki aloittavat kuorossa: "Viisi kertaa yksi on viisi, viisi kertaa kaksi on kymmenen.."
Oppilaat saavat eteensä vihkot, lyijykynät ja viivoittimet. Kuiske yltyy puheen sorinaksi. "Hiljaa", opettaja komentaa, "Muuten joutuu nurkkaan."
Lapsia naurattaa. "Meidän koulussa rikkeistä annetaan vain miettimistä tai laitetaan merkintä reissuvihkoon vanhempien nähtäväksi", Maria Roivainen kertoo.
Jokainen koululaisryhmä pääsee opiskelemaan puoleksi tunniksi lukemista, laskentoa tai ympäristöoppia. Sen jälkeen he siirtyvät Ylikärpän talon pirttiin kuuntelemaan Marttojen koulumuistoja. Hintan Martoista useimmat ovat 60-70-vuotiaita naisia, jotka istuivat koulun penkillä 1930-1950-luvuilla.
"Toimme ruokatunnille kotoa repussa maitoa ja leipää. Arvatkaapa miten sille maidolle yleensä talvella kävi", Marttoihin kuuluva Greta Peltoniemi kysyy.
"Se jäätyi", lapset tietävät.
Seinälle on laadittu vanhan ajan ruokalista: maanantaina makaronivelliä, tiistaina maitoperunoita, keskiviikkona ruismarjapuuroa, torstaina hernekeittoa, perjantaina rössypottuja ja lauantaina kaalikeittoa. Mitä? Oliko lauantainakin koulua? Kyllä vain.
Tutustumiskäynnin päätteeksi lähdetään välitunnille leikkimään tervapataa, rump rump rullaa ja kapteeni käskee.
Turkansaaressa vieraileville päiväkoti- ja koululaisryhmille Hintan Martat ovat havainnollistaneet entisajan työtapoja jo 1990-luvun alusta lähtien. Oulun kaupunki myönsi heille viime keväänä yhden neljästä stipendistä, jotka Helsinki oli lahjoittanut 400-vuotiaalle Oululle jaettavaksi lastenkulttuurin toimijoille.
"Olemme näyttäneet, miten maito käsiteltiin ja miten pula-aikana karstattiin lumpuista lankaa villan jatkeeksi ja tehtiin korvikeruokia", Peltoniemi luettelee.