Suomen Yrittäjät haluaa elinkeinopolitiikan yhdeksi kunnallisvaalien keskeisistä teemoista. Järjestön mielestä kaikilla kunnilla pitää olla ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma, joka laaditaan ja päivitetään yhdessä paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa.
SY:n vaalitavoitteita maanantaina Helsingissä esitellyt järjestöjohtaja Kari Hiltunen toivoo, että valtuustot linjaisivat pitkäjänteisesti esimerkiksi sitä, miten ja missä laajuudessa kunnan julkisia palveluita ja hankintoja jatkossa kilpailutetaan.
Se antaisi pohjaa toimivalle palvelumarkkinalle, jonka puutetta kunnat usein valittavat. Yritysten on vaikea suunnitella omaa toimintaansa, jos kunnan aikeista ei ole tietoa.
- Hyvä esimerkki toimivasta ratkaisusta on Espoo, jossa puolet uusista päivähoitopaikoista päätettiin antaa yksityisten yritysten hoitoon, Hiltunen huomautti.
Kuntien hankinnat taas voisi yrittäjien mielestä mitoittaa siten, että myös pk-yrityksillä olisi mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin. Jos siivousurakan koko vaatii 50 työntekijää tai oppimateriaalit pitää toimittaa kerralla koko seutukunnalle, pienet karsiutuvat kisasta.
Hiltunen korosti, ettei tämä tarkoita paikallisten yritysten suosimista. Pitkällä tähtäimellä liian isojen hankintapakettien kasaaminen kuitenkin yksipuolistaa tarjontaa, jos käytännössä tarjouksia pystyvät tekemään vain isot, valtakunnallisesti toimivat ketjut. Saattaa käydä niin, että vaihtoehdot vähenevät, laatu kärsii ja hinnat nousevat.
Yrittäjäehdokkaita
entistä enemmän
Suomen Yrittäjät kartoitti yrittäjien asenteita kotikuntiensa toimintaan elokuussa kyselyllä, jonka kohteena oli noin 3 000 yrittäjää. He olivat varsin tyytyväisiä kuntien perustehtävien hoitoon, mutta arvostelivat elinkeinopolitiikkaa ja yhteistyötä yritysten kanssa.
SY:n viestintäpäällikkö Petri Nieminen arvioi yrittäjien edelleen kokevan, että yrittäjyyttä ja yrittäjien ongelmia ei kunnissa oikein ymmärretä. Hyvin hoidettu elinkeinopolitiikka olisi kuitenkin keskeistä myös hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi.
- Yrittäjillä on tässä paljon annettavaa, sillä heillä on tietämystä siitä, mistä kunnan verotulot viime kädessä kertyvät, Nieminen huomautti. Ennen muuta yrittäjät peräävät pitkäjänteistä toimintaa, jossa päätösten vaikutukset yritysten toimintaan arvioidaan tarkkaan jo etukäteen.
Yrittäjät ovat perinteisesti menestyneet kunnallisvaaleissa hyvin, sillä viime vaaleissa melkein puolet ehdolla olleista yrittäjistä tuli valituksi.
Jonkinasteinen tyytymättömyys saattaa olla yksi selitys sille, että tällä kertaa yrittäjät ovat pyrkimässä valtuustoihin hieman entistä innokkaammin. Yhteensä kunnallisvaaleissa on ehdolla noin 4 000 yrittäjää, joista puolet on Suomen Yrittäjien jäseniä.
Naisehdokkaita on Hiltusen arvion mukaan mukana enemmän kuin naisten suhteellinen osuus yrittäjien jäsenistöstä edellyttäisi.
SY:n kyselyn mukaan entistä useampi yrittäjä aikoo myös äänestää lokakuun vaaleissa. Entiseen tapaan valtaosa äänistä on menossa porvaripuolueille.
Edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna kokoomuksen kannatus yrittäjien keskuudessa on kuitenkin lisääntynyt melko selvästi 55 prosenttiin ja keskustan kannatus notkahtanut hieman 22 prosentin vaiheille.
SDP:n kannatus on pudonnut 11,4:stä kahdeksaan prosenttiin ja vasemmistoliitto parista prosentista lähes nollille. Vihreät ovat kivunneet seitsemän prosentin kannatuksella lähes SDP:n tasolle.
Yrittäjäehdokkaita löytyy kaikkien puolueiden listoilta, selvästi eniten kuitenkin kokoomuksen ja keskustan riveistä. SY:n keräämien tietojen mukaan kaikista yrittäjäehdokkaista noin 44 prosenttia on kokoomuksen ja kolmannes keskustan listoilla. SDP:n osuus on 7,5 prosenttia.
Suomen Yrittäjät korostaa, ettei se itse aja mitään poliittista kantaa, vaan järjestön kunnallisvaalikampanjan tavoitteena on yleisesti nostaa esiin yrittäjien kannalta tärkeitä asioita.