Vaikka yleisurheilukausi on hädin tuskin päättynyt, ovat suomalaisurheilijat kääntäneet katseet ja kuntoharjoittelun jo ensi kauteen. Kuntokäyrän huippu on tarkoitus ajoittaa elokuun alkupuolella järjestettäviin Helsingin maailmanmestaruuskisoihin.
Myös keihäänheittäjät ovat lyhyen ylimenokauden jälkeen palanneet harjoittelun pariin. Tosin Aki Parviaisella tauko ajoittui jo Kalevan kisojen jälkeiseen aikaan, kun paikka Ateenan olympialaisiin jäi lunastamatta.
"Aloitin peruskuntoharjoittelun viime viikolla ja kerrankin olen täysin terve. Kolme viimeistä talvea ovatkin menneet enimmäkseen kuntoutuksen parissa", Parviainen sanoo.
Vuoden 1999 maailmanmestarin ja 2001 MM-hopeamitalistin ajatukset pyörivät tiivisti Helsingin MM-kisoissa.
"Eipä ensi kesänä juuri muuta tavoitteita olekaan. Kotiarvokisat ovat urheilijan unelma ja jo itsessään motivaation lähde, mutta edetään päivä kerrallaan. Helmikuussa olen suunnitellut heittäväni hallikilpailussa", Parviainen valottaa.
Päättynyt kesä jätti Parviaisen, 29, suuhun karvaan maun, sillä Ateenan olympialaiset mies seurasi aivan muualta kuin kilpailijana kisojen keihäänheittopaikalta.
"Kesä ei mennyt suunnitelmien mukaan. Jos siitä pettymyksestä ei saa potkua ensi kauteen, niin ei sitten mistään", Parviainen tuhahtaa.
Uhosta ei
puhettakaan
Pettymyksestä huolimatta Parviainen ei lähde uhoamaan ensi kauden tuloksilla. Kesän vastoinkäymiset pitävät miehen julkiset puheet nöyrinä, varsinkin MM-kisojen tavoitteen osalta.
"MM-kisat ovat vielä niin kaukana, ensin pitää päästä joukkueeseen", Suomen ennätystä 93,09 hallussaan pitävä Parviainen muistuttaa. Arvoitukseksi jää, millaisia metrilukuja on asetettu miehen harjoituspäiväkirjaan.
Parviaisen pyöritellessä puheita joukkueeseen pääsemisestä, lataavat Suomen keihäsnaiset selkeän MM-kisatavoitteen.
"Jos paikat ovat kunnossa, on mitali täysin realistinen", SE-tuloksen 64,90 haltija Paula Huhtaniemi uskoo.
Samoilla linjoilla on myös Taina Kolkkala.
"Olemme asettaneet kovat tavoitteet ja tavoittelemme mitalisijoja, sillä ne eivät ole mahdottoman kaukana", 64,06 parhaimmillaan heittänyt Kolkkala sanoo.
Mitalisijoista puhuttaessa juuri himmeämmät mitalit ovat keihäsnaisten mielessä. Kuuban Osleidys Menendezin voittotulos Ateenan olympialaisissa kantoi peräti 71,53 ja saarivaltion edustaja on vahvin voittajaehdokas myös Helsingissä.
Ingberg harjoittelee
käden ehdoilla
Suomalaisnaisen nousu palkintopallille vaatii joko oman ennätyksen parantamista tai ainakin samoille metriluvuille pääsemistä. Ateenan tasoisilla tuloksilla (Kolkkala 60,72, Huhtaniemi 56,88, Mikaela Ingberg 60,80) taistellaan lähinnä vain keskinäisestä paremmuusjärjestyksestä.
Mikaela Ingberg kantaa kättään kantositeessä vielä viikon päivät. Ingbergin viime viikolla tähystetty oikea olkapää kestää heittämistä vasta tammikuun puolella.
"Tähystysoperaation tarkoituksena oli rauhoittaa koko olkapään alue, jotta jatkossa välttäisin tulehdukset", Ingberg sanoo.
Kolme arvokisojen pronssimitalia heittänyt Ingberg, 30, keskittyykin syksyn ajan peruskuntoharjoitteluun.
"Olen aiemminkin aloittanut heittoharjoitukset vasta tammikuussa. Aion mennä käden ehdoilla eteenpäin ja olla kuntoutuksessa tunnollinen", hän kertoo.
"Kotikisojen kohdalla kynnyskysymys on se, että ehdinkö kuntoon. Kotikisat tuovat harjoitteluun lisäpotkua ja onnistuessani omaan mitalimahdollisuudet. Keihään pitää kuitenkin lentää 63,50-65 metrin tietämiin", Ingberg arvioi. Jälkimmäinen metriluku tarkoittaisi Mikaela Ingbergin ennätyksen paranemista lähes metrillä.
