Jos Suomi aikoo pärjätä maailman melskeissä, on työelämässä keskityttävä Akavan puheenjohtaja Risto Piekan mielestä nyt elinikäiseen kouluttautumiseen.
Pudotuspeli-kampanjakierroksella Oulussa tiistaina ollut Piekka sanoo, että suomalaiset ovat tähän asti menestyneet globalisaatiossa laadulla ja erityisesti korkealla osaamisella. Nyt hänen mielestään otettava seuraava askel eli tehtävä elinikäisestä oppimisesta uusi menestystekijä.
Akavan ja sen neuvottelujärjestöt Juko ja YTN kiertävät lokakuun ajan maata antamassa vinkkejä jäsenilleen, miten pysyä kärryillä työelämässä, kun pelikentän säännöt muuttuvat koko ajan. Muutos itsessään ei ole akavalaisten mielestä suinkaan pahasta, mutta valmistautuminen kannattaa, jottei yllätyksekseen joudu raakaan pudotuspeliin.
Tällä hetkellä elämme Piekan mielestä koulutuspoliittisessa harhassa, jossa painotetaan määrää laadun kustannuksella. Kiireellisimmiksi asioiksi hän mainitsee korkea-asteen koulutuksen supistamisen niin, että se vastaa työvoiman tarvetta. Samalla ammatillisen koulutuksen oppilasmääriä olisi nostettava.
Piekan mielestä yhtä lailla olisi aika kehittää korkeakoulujen jatko- ja täydennyskoulutusta, jotta korkeakoulututkinnon suorittaneet olisivat jatkuvasti alansa huipulla. Hän haluaa korkeakouluihin 1980- ja 90-luvuilta valmistuneille jatkokoulutusohjelmat.
Akavan ongelmanaon monen muun liiton tavoin työvoiman kohtaanto. Sen helpottaminen edellyttää Piekan mielestä jo aiemmin päätettyjen asioiden lisäksi koulutuspoliittisia toimia. "Tarvitaan laaja muuntokoulutusohjelma, jolla voidaan helpottaa rakennemuutoksesta kärsivien alojen ja paikkakuntien työttömyyttä", hän esittää.
Osaaminen on myös YTN:n varapuheenjohtaja Heikki Kaupin avainsana. "Tällä hetkellä erityisesti teknillisen alana korkein opetus kärsii laadun ja resurssien puutteesta."
Kauppi kertoo, että diplomi-insinööri- ja insinöörikoulutuksen sisäänottomäärät ylittivät jo yli kymmenen vuotta sitten pitkän matematiikan kirjoittaneiden määrät ja opiskelijoiden määrä lähti räjähdysmäiseen kasvuun. Opettajien ja resurssien määrää ei kuitenkaan lisätty.
Nyt virheet on Kaupin mielestä korjattava. Jotta Suomi houkuttelisi sekä huippuosaajia että yrityksiä, täytyy myös teknillisen korkeakoulutuksen olla kansainvälistä huipputaso, hän huomauttaa.
Humanistien puolesta Oulussa esiintyi Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki. Hänen mielestään luovaa taloutta korostavat työmarkkinat tarvitsevat humanistisen koulutuksen saaneita, mutta humanistien olisi vahvistettava talous- ja it-osaamistaan.
Luomanaho esittää, että markkinointi, liiketalous ja tietotekniikkaa voisivat kuulua jopa pakollisina aineina humanistisiin tutkintoihin.