Ammattikalastajat valmistelivat tiistaina nuottausta Utajärven Särkijärvellä. Kuhmolaisen Keijo Kilposen ja kuusamolaisen Rauno Nevalan apajat ovat viime aikoina löytyneet yhä pohjoisempaa.
"Kyllä me olemme ennen olleet Turun saaristossakin", Keijo Kilponen kertoi.
Nyt tilanne on muuttumassa.
"Poistokalastus on vedenjakajalla", selittää projektipäällikkö Arto Hirvonen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta. Etelä-Suomessa niin sanotut roskakalat lisääntyvät niin nopeasti, että kantojen pitäminen kurissa on osoittautunut liian kalliiksi.
Pohjois-Suomen järviä aiotaan jatkossakin hoitaa poistokalastuksella, sillä pohjoisessa menetelmän hyötyä pidetään kiistattomana. Tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan järvien kalastushoitoon tarvitaan kymmenen miestyövuotta. "He kalastavat sitä, mitä ennen on yritetty välttää", ympäristönhoitopäällikkö Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta sanoo.
Ammattikunta on nuori, mutta silti jo nyt uhanalainen. Parhaimmillaan Suomessa on tehokalastettu sadoilla järvillä, mutta nyt vain pohjoiset kohteet ovat varmoja.
Tarkoituksena on ollut nuotata eläinplanktonia syöviä kaloja, jotta kasvisplanktonit ovat pysyneet kurissa. Onnistuessaan menetelmä parantaa vedenlaatua nopeasti ja vähentää muun muassa leväesiintymiä.
Järvi vaatii jatkuvaa kalastusta
Pohjois-Pohjanmaalla poistokalastukseen on sijoitettu 2000-luvulla puoli miljoonaa euroa. Maakunnan järvet ovat alkaneet voida paremmin, jos kalastajat ovat onnistuneet pyytämään särkikalaa ja pientä ahventa vuodessa sata kiloa hehtaarilta.
Etelän rehevistä järvistä pitäisi poistaa kalaa noin 300 kiloa hehtaarilta. Yhden kalakilon poisto järvestä voi maksaa jopa yhden euron, joten sadan hehtaarin järven kalastus maksaisi siten 30 000 euroa.
"Etelässä joudutaan miettimään, voidaanko kalastajalle maksettavaa hintaa alentaa vai saadaanko lisää rahoitusta. Jälkimmäinen vaihtoehto näyttää synkältä", Arto Hirvonen sanoo.
Erikoistutkija Harri Helminen Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta laskeekin tylysti, että sopiva hinta kalakilosta olisi alle kymmenen senttiä. Hänen mukaansa poistokalastus on muutoin liian kallista, sillä yksi kerta ei riitä. Vedenlaatu voi palautua ennalleen kahdessa vuodessa.
Ongelmallisten kalojen tehokas poisto vaatiikin jatkeeksi niin sanotun hoitokalastuksen. "Hoitokalastuksella poistetaan kannan vuotuinen kasvu", Arto Hirvonen selvittää.
Pohjois-Pohjanmaalla hoitokalastus jää usein paikallisten osakaskuntien tai kuntien vastuulle. Timo Yrjänän mukaan silläkin on työllistävä vaikutus. "TE-keskusten työvoimaosastot ovat antaneet työllistettyjä tähän käyttöön", Yrjänä kertoo.
Jotakin järville on joka tapauksessa tehtävä. Timo Yrjänä muistuttaa, että rehevien järvien pohjassa on lietettä, joka riittää pitämään vesistön rehevänä satoja vuosia.
Myös järvien kalastot ovat vinoutuneet tämän ravinnekuormituksen takia. Esimerkiksi maatalouden ja suo-ojien tuomat ravinteet suosivat särkikaloja.
Roskakalat päätyvät ketuille
Nyt poistokalastetut särkikalat ja ahvenet päätyvät ruuaksi kettutarhoille, kaatopaikalle tai monttuun. Kaikki tämä työ tehdään, jotta järvi näyttäisi hyvältä ja kalat olisivat kuten ennen.
"Toisin sanoen kookkaampia ahvenia pilkkimiehille", Arto Hirvonen naurahtaa.