Pääkirjoitus

Ilmasto on pai­kal­li­nen asia

Oulun seudulle laadittava ilmastostrategia on tarpeeseen. Uudenvuodenaaton myrsky muistuttaa, kuinka tärkeää on sopeutua muuttuviin sääolosuhteisiin.

Uudenvuodenaattona Oulun seudun lipputangot olivat koetuksella.
Uudenvuodenaattona Oulun seudun lipputangot olivat koetuksella.
Kuva: Markku Ruottinen

Oulun seudulle laadittava ilmastostrategia on tarpeeseen. Uudenvuodenaaton myrsky muistuttaa, kuinka tärkeää on sopeutua muuttuviin sääolosuhteisiin.
Kun puhutaan toimista ilmastonmuutosta vastaan, puhutaan liian usein vain ylätasolla YK:n päätöksistä, EU:n linjauksista tai Suomen politiikasta. Siitä saattaa syntyä se väärä vaikutelma, että asia on vain hallitusten vastuulla. Kuitenkaan ilman paikallisia toimia ei tässä mistään tule mitään.

Kyse on myös sopeutumisesta, joka on tehtävä nimenomaan paikallisesti. Pohjois-Suomessa vuodenvaihteessa koettu talvimyrsky on tästä hyvä muistuttuja. Sää vaihtelee aina, mutta ilmaston muuttuminen tuo tullessaan totutusta poikkeavia, rajuja sään ääri-ilmiöitä.

Ei olisi nyt paljon tarvittu lisää, kun harmit olisivat olleet suurempiakin kuin ilotulituksen peruuntuminen Oulussa. Entä jos samaan uudenvuoden pakettiin olisi saatu raju lumisade ja paljon sähkökatkoksia?

Lausuntokierrokselle joulukuun lopulla lähtenyt Oulun seudun ilmastostrategia on paperi, jonka pitäisi kulua seudun kaikkien kunnanvaltuutettujen ja lautakuntien jäsenten käsissä. Siitä nimittäin käy selvästi ilmi, mitä ilmaston muuttuminen paikallisesti merkitsee, millaiset toimenpiteet ovat tarpeen ja mihin seurauksiin on varauduttava. Myös maakunnan tasolla on alulla vuoteen 2050 ulottuvan Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategian laatiminen.

Oulun seudun strategian oleellisia huomioita ovat, että Oulu on Suomen kaupungeista kolmanneksi suurin sähkönkuluttaja ja että Oulun kokonaispäästöistä energiantuotannon osuus on lähes 90 prosenttia. Se selittyy paikallisen teollisuuden kovalla energiankäytöllä ja sillä, että turvetta käytetään paljon energianlähteenä. Turpeen korkea päästökerroin tekee siitä ilmaston kannalta ongelmallisen lämmönlähteen.

Vain tilastoja katsoen näyttäisi siltä, että muut kuin teollisuuteen tai energiantuotantoon liittyvät toimet ovat marginaalisia, jos Oulun seudulla aiotaan päästöjä vähentää. Niin ei silti ole. Yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen puuttuminen on myös välttämätöntä, sillä likimain kaikkia toimintoja on lähivuodet ajateltava ilmaston kannalta.

Jos ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää kestettävälle rajalle, on laskettu, että se edellyttää kansainvälisesti 50-80 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. EU:n äskeiset päätökset ovat tässä vasta alkua.

Oulun seudun kaltaisen alueen on oltava näissä talkoissa edelläkävijä, sillä se vahvistaa myös seudun omaa tulevaisuutta. Kestävästi rakennettu asuinympäristö on myös houkutteleva ja paremmin menestyvä asuinympäristö. Esimerkiksi mainio pyörätieverkko on asia, jollaisilla Oulun kannattaa profiloitua entistä näkyvämmin. Lisäksi energiateknologia on niitä harvoja aloja, joille näinä aikoina voi ennustaa lupaavaa tulevaisuutta.

Samaan aikaan on kuitenkin myös sopeuduttava. Karu tosiasia on, että talvi on tulossa Oulunkin seudulla epävarmaksi. Se tietää entistä pidempää pimeää, märkää ja liukasta aikaa, mikä on otettava huomioon alueiden ja rakennusten suunnittelussa.

Edessä on myös hyvin todennäköisesti rajujen sateiden ja tuulten lisääntyminen. Sanalla sanoen viheliäisten päivien määrä kasvaa ja voi tulla hetkiä, jolloin jopa liikkuminen on vaikeaa. Arjen turvallisuutta on ajateltava uusista lähtökohdista.