Luontojärjestöt ja Metsähallitus pyrkivät ensi kevääseen mennessä löytämään sovun Lapin ja Oulu läänien metsätalousalueista. Tähän mennessä hakkuiden ulkopuolelle on jäämässä 18 000 hehtaaria Metsähallituksen metsätalousmaata.
Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL), WWF Suomi ja Metsähallitus ovat jo puolentoista vuoden ajan käyneet keskustelua Pohjois-Suomen metsien suojelukysymyksistä. Lukuisten Vantaan Tikkurilan kokoontumisten lisäksi osapuolet ovat tavanneet niin sanotuissa sidosryhmätilaisuuksissa, joista viimeisin järjestettiin Länsi-Lapissa Kolarissa maanantaina.
Kolarissa tutustuttiin suojelukeskustelussa mukana oleviin kohteisiin ja puhuttiin mahdollisuudesta ottaa luontokohteet huomioon hakkuiden yhteydessä. Metsähallituksen metsätalouden johtajan Hannu Jokisen mukaan Kolarissa tullaan jättämään hakkuiden ulkopuolelle ainakin Niesakeron ympäristön metsiä.
Osapuolet käsittelevät neljääsataa aluekokonaisuutta, joiden yhteispinta-ala on noin 360 000 hehtaaria. Keskustelun ajaksi alueet on jätetty hakkuiden ulkopuolelle. Yhteinen näkemys on, että alueilla on sekä suojeluarvoisia, että hakkuukäyttöön soveltuvia metsiä.
Onnistuneet neuvottelut
Tähän mennessä sopu on saavutettu 151:n alueen käsittelystä, mikä vastaa pinta-alaltaan noin 67 000 hehtaaria.
- Alueesta noin 18 000 hehtaaria suojellaan. Siitä kuitenkin noin puolet Metsähallitus on jo omassa alue-ekologisessa suunnitelmassaan rajannut hakkuiden ulkopuolelle, WWF:n pääsihteeri Timo Tanninen kertoo.
Luontojärjestöt ovat inventoineet alueiden luonto- ja suojeluarvoja. Tannisen mukaan etsittävät metsät ovat iältään pitkälle toistasataa vuotta vanhoja ja puustoltaan mahdollisimman luonnonmukaisia, eli metsissä on oltava paljon lahopuuta. Tärkeänä indikaattorina on käytetty kääpälajeja, joista on kartoituksessa tehty yli 5 500 havaintoa.
Luontojärjestöjen ja Metsähallituksen keskustelut ovat Tannisen mukaan edenneet hyvässä ja rakentavassa hengessä.
- Tämä osoittaa, että myös neuvottelupöydän ääressä voidaan päästä sovintoon sen sijaan että töitä yritettäisiin pysäyttää metsässä, kun hakkuut alkavat, Tanninen sanoo.
Voimakkaista suojelutempauksista tunnettua Greenpeace-järjestöä ei Metsähallituksen mukaan saatu osallistumaan nyt käytävään keskusteluprosessiin.
Tuloksena kahdenlaisia metsiä
Metsähallitus on varautunut siirtämään nyt käytävän keskustelun tuloksena pysyvästi hakkuutoiminnan ulkopuolelle tällä hetkellä talouskäytössä olevia metsiä.
- Neuvottelun tuloksena saamme selkeitä metsätalousalueita, jotka luonnonsuojelujärjestötkin hyväksyvät, sekä uusia suojelualueita, jotka Metsähallitus jättää metsätalouskäytön ulkopuolelle, metsätalousjohtaja Hannu Jokinen sanoo.
Kaikkien neljänsadan alueen osalta on jo keskusteltu vähintään kerran ja kartoitukset ovat valmistuneet. Seuraavan puolen vuoden aikana osapuolet ratkaisevat loppujen 250 alueen kohtalon, ja Metsähallitus valmistaa alueista karttasarjan kaikkien käyttöön.
Uusien rajauksien vaikutuksista hakkuusuunnitelmiin ei Jokisen mukaan vielä voi puhua. Metsähallituksen tämän hetkinen 10 vuoden hakkuutavoite Lapissa on 15 miljoonaa kuutiota.
Kolarin sidosryhmätapaamiseen osallistui nimensä mukaan myös muita metsänhakkuisiin liittyviä sidosryhmiä. Metsähallitus on merkittävä puutavaran myyjä muun muassa kuusamolaiselle sahatavaraa valmistavalle Pölkky-yhtiölle, jonka kotimaan raaka-aineesta 60 prosenttia tulee Lapista. Vähentämisen varaa pohjois-suomalaisessa puussa ei varatoimitusjohtajan Hannu Virranniemen mukaan ole.
- Pohjois-Suomesta ei tälläkään hetkellä saada tarpeeksi raaka-ainetta tuotannon ylläpitämiseksi, Virranniemi sanoo.
Pohjois-suomalaisen puun käyttöä yrityksessä puoltaa sen kilpailukykyinen, tiivissyinen laatu ja lyhyemmät kuljetusmatkat.
