Nobelin palkinnolle sattuu ja tapahtuu. Joskus hyvinkin raflaavia.
Tiedättekö kuka on kirjoittanut Alice B. Toklasin omaelämänkerran? Oikea vastaus ei ole Alice B. Toklas. Teoksen kirjoitti Gertrude Stein, Alicen pitkäaikainen tyttöystävä. Naiset elivät yhteiselossa Pariisissa viime vuosisadan alkupuoliskolla.
Miten amerikkalainen Stein liittyy Nobelin palkintoon? Stein itse ei sitä saanut. Sen sijaan hän meni ehdottamaan palkintoa Adolf Hitlerille, joka Steinin mukaan oli todellinen rauhantekijä. Siksi Aatulle piti ojentaa Nobelin rauhanpalkinto.
Diktaattori ei nobelia saanut, mutta totisesti, totisesti, hän oli vielä saava palkintonsa.
Stein liittyy nobeliin toisellakin tavalla. Hän otti 1920-luvulla siipiensä suojiin nuoren Ernest Hemingwayn, joka sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon 1954.
Stein muokkasi Hemingwaystä loistavan kirjailijan. Stein oli johtohahmo Pariisin taiteellisissa piireissä, johon kuului illuusionsa menettäneitä amerikkalaiskirjailijoita, niin sanottu kadotettu sukupolvi, jota on myös kovaksikeitetyksi nimitetty.
Hemingway oli menettänyt illuusionsa ensimmäisessä maailmansodassa, jossa hän palveli ambulanssikuskina. Sotahulluuttaan Hemingway ei kuitenkaan menettänyt koskaan.
Toisessa maailmansodassa hänet värvättiin kavereineen metsästämään Karibialla sukellusveneitä Pilar-veneellään. Pahat kielet kuitenkin väittävät, että sukellusvenejahti oli Hemingwaylle vain tekosyy saada viinaa ja bensiiniä kalastusretkiä varten.
Hemingway kertoi myöhemmin osallistuneensa Pariisin vapauttamiseen saksalaisilta. Pahat kielet lätisivät jälleen. Viinaan tykästyneen Hemingwayn väitettiin vapauttaneen ainoastaan hotelli Ritzin baarin.
Nobel-palkinto on kai suurinta mitä tiedemies voi saada. Kaikille se ei ole kuitenkaan riittänyt. He ovat menneet saamaan sen kahdesti.
Puolalaissyntyinen Marie Curie saavutti fysiikan nobelin 1903 yhdessä miehensä Pierre Curien ja Henri Becquerin kanssa. Kemian palkinnon Curie sai 1911.
Eikä tämäkään riittänyt. Pierre ja Marie Curien vanhin tytär Irène Joliot-Curie voitti kemian Nobel-palkinnon 1935.
Marie Curien leikki radioaktiivisilla aineilla päättyi huonosti. Hän kuoli leukemiaan.
Toinen kaksoisnobelisti oli amerikkalainen kemisti Linus Pauling: hänelle myönnettiin sekä kemian (1954) että rauhanpalkinto (1962). Rauhanpalkinto tuli maankamaralla suoritettujen ydinpommikokeiden vastustamisesta. Kahdesta palkinnosta lompakko paisuu kummasti, vaikka Ruotsin rahaa ovatkin.
Suomalainen Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjä Linus Torvalds on saanut nimensä Linus Paulingin mukaan.
Nobel-palkinto on kai suurinta mitä kirjailija voi saada. Jean-Paul Sartre kuitenkin kehtasi 1964 kieltäytyä siitä. Sartre ei halunnut instituutioksi vaan pysyä oma itsenään. Palkinto olisi sitonut hänet järjestelmään, joka syvästi tympäisi häntä.
Vain ranskalainen kykenee tällaiseen hybrikseen.
Muuten: Sartren äiti oli saksalaisen rauhannobelistin Albert Schweitzerin serkku. Outo yhteensattuma, eikö totta. Tai sitten osa suurta suunnitelmaa.
Kriittinen neuvostoliittolainen kirjailija Boris Pasternak sai nobelin 1958, mutta valtio pakotti hänet kieltäytymään siitä. Pasternakia ei vangittu, mutta lännessä julkaistiin silti pilapiirros, jossa hän keskustelee vankileirillä Siperiassa toisen vangin kanssa. "Minä voitin Nobelin kirjallisuuden palkinnon. Mikä on teidän rikoksenne?", Pasternak kysyy.
Pasternak ei tehnyt rikosta, mutta mitä pahaa August Strindberg, Anton Tshehov, James Joyce tai vaikkapa Bertolt Brecht ovat tehneet Ruotsin akatemialle. Nämä maailmankirjallisuuden valiot ja monet muut aivan yhtä suuret tähdet eivät saaneet nobelia. Sen sijaan sen sai 1960 muuan ranskalainen kirjailija, jonka nimeä ei kehtaa perhelehdessä kertoa.
Lähde: Wikipedia