Jäteasioissa puhaltavat uudet, hajuttomammat tuulet. Ylivieskassa ensi vuonna avattava uusi jätekeskus on yksi iso askel jätteiden hyötykäytön parantamisessa.
Tällä hetkellä Ylivieskan kaatopaikalle kertyy vajaat 60 000 tonnia jätettä, josta pystytään hyödyntämään energiana vain 40 prosenttia. 33 000 tonnia menee penkkoihin korottamaan sekajätekasoja.
"Hurjimmissa laskelmissamme olemme päätyneet siihen, että 80 prosenttia jätteestä voitaisiin hyötykäyttää. Jossain muualla on puhuttu jopa 90 prosentista", Jokilaaksojen Jäte Oy:n toimitusjohtaja Antero Isokoski huokailee.
Jätemäärät kasvavat jatkuvasti
Jätekeskukselle on anottu lupa 116 000 tonnin vuosittaiselle jätemäärälle. Vaikka lukema tuntuu ylimitoitetulta, Isokoski muistuttaa, että jätemäärät kasvavat jatkuvasti.
"Lainsäädännössä asetettiin ykköstavoitteeksi yli kymmenen vuotta sitten, että jätemäärät vähenisivät. Jätevirrat eivät ole kuitenkaan pienentyneet", käyttöpäällikkö Veijo Jylkkä murehtii.
Isokosken mukaan heidän kätensä ovat asiassa sidotut. Syy on jossain muualla.
"Ei meidän hyödytä sanoa ihmisille, että vähentäkää jätteen tuottamista. Vastuu on kuluttajilla ja teollisuudella - niillä, jotka jätteitä tuottavat", Isokoski näkee.
Vielä nykyään kolmasosa 20 kunnan jätteistä kulkeutuu Haapaveden kaatopaikalle, mutta se sulkeutuu ensi lokakuun lopussa. Haapajärven kaatopaikka hyvästeltiin ja peiteltiin vuonna 2004.
Bio- ja poltettava jäte kysymysmerkkejä
Valtioneuvoston kaatopaikkapäätös edellyttää, että vähintään puolet biohajoavasta jätteestä pitää mennä hyödynnettäväksi. Jokilaaksojen Jäte Oy täyttää kirkkaasti sen kriteerin, mutta ei enää vuonna 2010, kun hyötykäyttövaatimus nousee uudelle tasolle.
Toinen ongelmakohta on palava jäte, jonka kohdalla korkein hallinto-oikeus palautti tilanteen viime talvena nollatasolle: JJOY joutuu yhdessä viiden muun jäteyrityksen kanssa aloittamaan tarjouskilpailurumban uudestaan.
"Vain Turussa toimii jätteenpolttolaitos. Kaikki muut hankkeet ovat joko markkinaoikeudessa tai sitten ympäristölupien kanssa hankaluuksissa", Isokoski ihmettelee.
Hän uskoo, että "jos hirveän hyvin menisi", niin vuonna 2010 palava jätteen kohtalo olisi selvillä. "Valituskierre voi tarkoittaa kahta lisävuotta", hän kuitenkin ynnää.
Biojätteen kompostointi, mädätys tai poltto sekä palavan jätteen hyödyntäminen tapahtuvat jossain muualla kuin uuden jätekeskuksen alueella. Niitä varten rakennetaan tulevaisuudessa siirtokuormausasema.
Jätekeskus lämmittää itse itsensä
Uuden jätetäyttöalueen perustyöt ovat alkaneet syksyn aikana. Jätekeskukseen johtava tiestö on jo pääosin uusittu.
Ensimmäiseksi rakennetaan 2,6 hehtaarin jätetäyttöalue, joka riittää vähintään 6-10 vuodeksi. Tiukkojen ympäristövaatimusten takia alueelle tulee pelkkiä pohjakerroksia toista metriä. Ne kasataan vaiheittain.
Jätekeskusalueella on kaikkiaan 40 hehtaaria maata. Seuraavan sadan vuoden tarpeet löytyvät helposti. Keskuksen alueelle on tehty yksityiskohtainen suunnitelma. Esimerkiksi hyötyjätteet sijoittuvat yhdelle kentälle, jossa on omat osastot eri jätelajeille.
Jätekeskuksen energiatarve on ratkaistu omavaraisesti. Keskuksen rakennukset lämmitetään ja pääsääntöisesti sähköistetään vanhan, kuuden hehtaarin kaatopaikan kaasuilla.