Hedelmöityshoidon salliminen myös yksinäisille naisille ja naispareille piti kansanedustajat tiukasti omissa poteroissaan eduskunnan illalla käymässä keskustelussa. Kumpikin leiri perusteli näkemyksiään lasten oikeuksilla, eikä tunnekuohuiltakaan kokonaan vältytty.
Nykyisen sallivan käytännön takana olevat uskoivat, että lapsilla on oikeus syntyä myös muihin kuin perinteisiin perheisiin. Hedelmöityshoidon rajaamista vain naisen ja miehen muodostamille pareille kannattavat uskoivat vakaasti, että lapsella on oikeus sekä isään että äitiin.
Lakivaliokunnan enemmistön omaksuman tiukemman linjan esitellyt Esko Ahonen (kesk.) muistutti, että avioliitto ja avioliitonomainen suhde on perustuslakivaliokunnankin mielestä erityisasemassa muihin perhemuotoihin nähden. Kyse on erityisistä yhteiskunnan tulevaisuuteen liittyvistä arvoista.
Toiseen leiriin valiokunnassa lukeutunut Tatja Karvonen (kesk.) piti tärkeänä, että laki sallii Suomessa jo parinkymmenen vuoden ajan jatkuneen käytännön. Yksinäisten naisten ja naisparien hoitoja ei jatkossakaan kustannettaisi pääsääntöisesti julkisista varoista.