Helsinki Yritysverotuksen uudistamisesta alkanut verokuohunta ei osoita laantumisen merkkejä. Torstaina puinti jatkui Keskuskauppakamarin Veropäivässä, jossa valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) jakeli piikkejä uudistuksen arvostelijoille. Verotuksen ykkösasiantuntija professori Kari S. Tikka puolestaan hämmensi keitosta sanomalla, että palkkatulojen verotuksessa olisi pohdittava tasaveroon siirtymistä.
Kalliomäen mielestä uuden verojärjestelmän kriitikoiden soisi tarkastelevan myös voitonjaon verotusta kokonaisuuden osana.
- Sanon näin siksi, että viimeksi kuluneen vuoden aikana on yritysverotuksen muutos näyttänyt kiepauttaneen monen talouselämän vaikuttajan maailman nurinniskoin. Aiemmin kansainvälistymisen ja globaalin kapitalismin puolesta puhuneet ihmiset ovat kääntyneet puhumaan kotimaisesta omistuksesta Suomen menestyksen avaintekijänä, hän huomautti.
Ministerin mielestä se on hyvä aihe, mutta herättää kysymyksiä.
- Miten esimerkiksi suomalaisten keskisuurten pörssiyhtiöiden kansainvälistä tasoa matalampi kurssitaso johtuisi yhtäkkiä uudesta yritysverotuksesta, kun ongelma on ollut koko ajan läsnä nykyisen yhtiöveron hyvitysjärjestelmänkin aikana? Kalliomäki muotoili.
Yksi vaihtoehto pörssiyhtiöiden arvon kohottamiseen voi löytyä suomalaisten eläkeyhtiöiden sijoituspolitiikan muutoksista, mutta osakesijoitusten lisäämisessäkin hän kaipasi malttia.
- Eläkevarat on sijoitettava tuottavasti ja turvallisesti ilman poliittisia paineita. Jos tähän sääntöön saadaan mahtumaan suurempi osakeomistus, hyvä on. Jos tämä automaattisesti johtaa kotimaisten osakekurssien nousuun, vielä parempi, hän sanoi.
Noutopöytää
ei tarjolla
Ministerin mukaan hallitus ei ole myöskään tyrmännyt, haudannut tai unohtanut ajatusta pitkäaikaissäästämisen tuesta. Samalla hän kuitenkin muistutti uusiin verotukiin "ihastumisen" ongelmista. Hallituksen toteuttama eläkevakuutusten verokohtelun muutos osoitti, kuinka vaikeaa kerran käyntiin "polkaistujen" verohuojennusten kohtuullistaminen on.
Ministerin mielestä ennen minkäänlaisia laajennuksia onkin huolellisesti mietittävä, millaisia mahdollisia vaikutuksia sillä olisi esimerkiksi eläkepolitiikkaan ja pyrkimykseen saada ihmiset pysymään nykyistä pidempään työelämässä.
- Missä vaiheessa me tai meidän jälkeemme tulevat päättäjät joutuvat ehkä toteamaan, että on luotu uusi yhteiskunnan tukema varhaiseläkejärjestelmä, josta on lähes mahdoton päästä irti? ministeri havainnollisti.
Pitkäaikaissäästämisen veroedun laajentamista esitti ns. siva-työryhmä. Nykyisin veroetu on vain vapaaehtoisilla eläkevakuutuksilla.
Kalliomäki muistutti hallituksen selkeästi viestittäneen valmiudestaan keventää verotusta, jos työmarkkinaratkaisu antaa siihen eväitä eli tukee työllisyyttä. "Valmista kattausta, noutopöydästä puhumattakaan" ei ole luvassa
Tikka sohaisi
muurahaispesää
Tikan mukaan työn verotuksen haasteet tulevat siitä, että samaan aikaan olisi edistettävä matalapalkkatyön tekemistä ja varmistettava Suomen paikka kansainvälisessä kisassa osaajista.
Tikka epäili, että työn verotuksen varovainen yleinen keventäminen ei pidemmän päälle riitä takamaan Suomen menestystä osaajista. Osaltaan tilannetta hankaloittaa se, että ansiotuloja verotetaan progressiivisesti ja pääomatuloja suhteellisesti.
Tästä syystä Tikka katsoikin, että ansiotulojen tasaveroon siirtyminen pitäisi olla "huomiota ansaitseva veropoliittinen vaihtoehto". Hän tiesi sohaisevansa muurahaispesään, sillä hän pohdiskeli myös sitä, miten tällaiselle uudistukselle olisi saatava sosiaalinen hyväksyntä.
Työvoiman lisääntyvän liikkuvuuden maailmassa se saattaa olla progressiivista verotusta tehokkaampi keino turvata hyvinvointivaltion rahoituspohja, hän sanoi.
Tikka myönsi, että muutos tuskin on vielä seuraavankaan hallituksen listalla, mutta jo elävät ihmiset sen näkevät ja tuolloin yleisesti ihmetellään, kuinka nykyinen talouskasvua jarruttava sekä työn ja pääoman ristiriitaa kärjistävä verorakenne on voinut syntyä ja elää niinkin kauan.