Mistä me tunnistamme ikämme, vanhenemisemme? Kertooko sen kroppa, joka alkaa valittaa, vai kertooko siitä peili? Ja mikä on todellinen ikämme - kalenteri-ikä, biologinen ikä vaiko psykologinen ikä? Kalenteri mittaa kaikille aikaa samalla mittarilla, mutta biologisesti ja psykologisesti vanhenemme eri tavalla.
Ylitorniolainen soitinrakentaja Pekka Lovikka (47) toteaa oppineensa tähän mennessä sen, että ihmisellä on takuu voimassa noin kolmikymppiseksi; sen jälkeen takuu loppuu ja ihmisen on itsensä alettava huoltaa itseään.
"Siihen saakka sitä pysyy kunnossa, vaikka ei juuri mitään tekisi, mutta sen jälkeen ei."
Ylitornion Soitintuote -yrityksessään kanteleita ja kitaroita jo 24 vuotta rakentanut Lovikka sanoo tekevänsä kevyttä ruumiillista työtä; joskus hän seisoo pöydän ääressä, joskus istuu - jalat ja selkä joutuvat pitkäkestoiseen rasitukseen.
Hän itse huomasi kehonsa takuun loppumisen siinä vaiheessa, kun jalat alkoivat väsyä niin, ettei työpäivän jälkeen enää jaksanut seisoa. Selkäkin alkoi oireilla ja meni silloin tällöin jumiin, ja lopulta tarvittiin lääkäriä.
"Siinä tilanteessa lääkäri poistaa tulehduksen ja rentouttaa lihakset, mutta apu on hetkellinen. Ainoa pysyvämpi apu on siitä, kun ryhtyy itse liikunnalla parantamaan selkä- ja vatsalihastensa kuntoa", toteaa Lovikka.
Hän uskoo, että jos ei olisi kymmenisen vuotta sitten ryhtynyt harrastamaan aktiivisesti liikuntaa ja huoltamaan kehoaan, hän olisi nyt varsin huonossa fyysisessä kunnossa - kenties peräti liikuntakyvytön.
Omatoimisen liikuntaharrastuksen aloittaminen oli kuitenkin prosessi, jota Lovikka siirsi vielä parikin vuotta eteenpäin vain ajatellen "pitää alkaa harrastaa". Kyllin mielenkiintoista ja innostavaa liikuntalajia ei tuntunut löytyvän.
Onneksi on sulkapallo, jonka hän lopulta löysi. Sitä pelattiin läheisellä kuntotalolla, ja lähti innoissaan mukaan porukkaan.
"Ajattelin, että kun olen poikasena pelannutkin sulkapalloa, niin pärjäänkin siellä, mutta miehän hävisin aivan täysin, en yhtään palloa saanut." Lovikka muistelee naureskellen.
Hän jäi kuitenkin porukkaan ja on nyt käynyt pelaamassa sulkapalloa kohta 10 vuoden ajan vähintään kerran viikossa. "Torstai-illat on pyhitetty sulkapallolle."
Toinen laji on golf, jonka Lovikka löysi muutama vuosi sitten, kun rajanaapurikunnan puolelle valmistui golfkenttä.
Isolla kentällä pallon lyöntimatkaa on kuutisen kilometriä, ja kaikkiaan tulee kävelyä helposti kymmenisen kilometriä. Aikaa peliin menee reilut neljä tuntia, joten jos iltasella haukottelee, ei ole kyse ainakaan hapenpuutteesta.
Lovikka kertoo harrastavansa myös hyötyliikuntaa, kuten metsässä kävelemistä pyssyn kanssa - mies ei puhu varsinaisesti metsästämisestä - ja metsänraivausta, jota hän on tehnyt vanhempiensa metsälle.
"Punttisalillakin olen käynyt joskus, ja pitäisi käydä enemmänkin, koska minunkaan lihaskuntoni ei välttämättä ole kovin hyvä."
Lovikka sanoo uskovansa siihen, että ihminen saa itsensä hyvään kuntoon vielä keski-ikäisenä ja vanhempanakin, vaikka ei olisi harrastanut liikuntaa aikaisemmin. Iän karttuessa joutuu kuitenkin tekemään aikaisempaa enemmän töitä sen eteen, että kunto kohenisi.
Toisaalta päinvastainen kehitys tapahtuu aikaisempaa helpommin ja nopeammin.
"Ihmisen keho on verrattavissa taloon. Kun talo on uusi ja siitä huolehditaan alusta alkaen tapetoinneilla ja maalauksilla ja pienillä korjauksilla, se pysyy hyvänä pitkään. Jos ihminen pitää kunnostaan huolta alusta alkaen, hän tekee ikään kuin pikkuremonttia taloonsa, eikä talo, keho, pääse rapistumaan", Lovikka vertaa.
"Mutta jos talosta ei huolehdita, tulee jossain vaiheessa eteen ison remontin paikka."
Laiha ja timmi ihminen on yleisen käsityksen mukaan esimerkki todella hyväkuntoisesta ihmisestä, kun taas ylipainoinen on aina huonokuntoinen. Lovikka ei tätä allekirjoita, vaan sanoo nähneensä aivan päinvastaisia tapauksia.
"Paino ei ole verrannollinen sen kanssa, onko ihminen hyvässä vaiko huonossa kunnossa. Tiedän laihoja, hyväkuntoisen näköisiä kavereita, jotka alkavat puuskuttaa heti, kun joutuvat metsään, ja toistasataa painavia kavereita, jotka mennä porskuttavat."
"Tämän vuoksi en oikein usko terveysintoilijoita, jotka toitottavat rasvattoman ruoan puolesta", sanoo Lovikka. "Itse syön suht raskasta ruokaa ja alkoholiakin tulee silloin tällöin nautittua, mutta vastapainoksi sitten liikun."
Nopeat hiilihydraatit eivät kuitenkaan Lovikan mielestä ole hyviä, vaan ne aiheuttavat ylipainoa ja altistavat diabetekselle.
Keski-ikä saa miettimään asioita ja psyykkisellä puolella Pekka Lovikka tunnistaa ikääntymisen merkkinä sen, ettei hän enää innostu asioista kuten nuorempana. Mustavalkoinen suhtautuminen asioihin ja kaikenlainen radikaalisuus kuuluvat nuoruuteen, aikaan jolloin pitää itseään voimakkaana ja kaikkitietävänä.
"Se tunne lievenee ajan myötäÊ6; Sitä huomaa ensin, ettei tiedäkään kaikesta kaikkea, ja lopulta jopa sen, ettei tiedä mistään mitään."
Keski-iän kriisiin kuuluu ajan rajallisuuden toteaminen. Tulee pieni pelko siitä, miten nopeasti aika vielä ryhtyykään kulumaan.
"Ja alkaa miettiä, onko elänyt oikein, ja mitä pitäisi vielä tehdä ja myös sitä, ehtiikö ja onko voimia enää tehdäkään mitään suurta."
Yrittäjänä Lovikka haluaa korostaa sitä, miten tärkeätä on pitää huolta itsestään sekä fyysisesti että psyykkisesti. Hän kertoo käyneensä kaksi kertaa ammattiliiton järjestämällä kuntoremonttilomalla, ja kannustaa kaikkia vähänkin asiasta kiinnostuneita lähtemään sellaiselle.
Remonttilomalla saa virikkeitä niin fyysisen kuin psyykkisenkin kuntonsa kohentamiseen.
"Muistan kun isä täytti 50 vuotta, ja hän tuntui silloin vanhaltaÊ6; Siis aivan kummallista, miten entistä nuoremmat ihmiset koko ajan täyttää viisikymppiä!" naurahtaa Lovikka.
Hän sanoo, ettei tunne olevansa sen ikäinen, mitä kalenteri hänelle näyttää. Ennen ihmiset olivat viisikymppisinä jo melkoisen arvokkaita, ja heitä myös arvostettiin ja kunnioitettiin, mutta tämän päivän viisikymppiset ovat nuorekkaita ja meneviä, monenlaisia asioita harrastavia ja hyväkuntoisia.
Kaikki iät, sekä kronologinen kalenteri-ikä, biologinen ikä että psykologinen ikä, ovat Lovikan mielestä oikeita ikiä, vaikka vain kalenteri-ikä on määritettävissä tarkasti. Fyysinen tai biologinen ikä pystytään myös määrittelemään erilaisilla testeillä, mutta psykologinen ikä sen sijaan voi vaihdella jopa päivän ja mielialankin mukaan.
"Siihen voi vaikuttaa sekin, mitä näkee peiliin katsoessaanÊ6;"
Miehet eivät Lovikan tietämyksen mukaan tiiraile peilistä silmäkulmissa olevia ryppyjä tai harmaita hiuksia, eivätkä hae uudistumista pukeutumis- tai hiustenleikkuutyyliinsä samaan tapaan kuin naiset.