Koti-Kaleva kertoo tänään lisää entisajan elämästä kasarmilla.
Intiön puukasarmialueen 125-vuotisjuhlissa lauantaina avoimet ovet kello 11 - 16.
Oulu Lauantaina 125-vuotisjuhliaan viettävä Intiön puukasarmi on ainutlaatuinen kokonaisuus. Kasarmi mukailee klassismin ihanteita ja rakennettiin aikanaan ennakkoluulottomasti puutarhakaupunki-ideologiaa mukaillen. Kasarmi poikkeaa täysin saman ajan venäläisistä punatiilisistä kasarmeista, kertoo kasarmin remontin suunnittelussa mukana ollut arkkitehti Kari Huotari.
"Venäläisten kasarmialueet olivat todella tylsän näköisiä ja arkkitehti August Bomanin kartanomainen, puutarhamainen suunnitelma poikkesi kuin yö ja päivä silloisesta venäläisestä tyylistä", Huotari sanoo.
Ensimmäiset asevelvolliset tulivat Intiöön 1. marraskuuta 1881. Samanlaisia kasarmialueita rakennettiin Suomeen tuolloin kahdeksan.
Sotilaskoulutuksesta siviilikoulutukseen
Armeija remontoi kasarmin rakennukset läpikotaisin 1950-60 -lukujen vaihteessa. Muun muassa kaakeli- ja pönttöuunit poistettiin sekä sisä- ja ulkoseiniin laitettiin koolaukset ja lastulevyt. Ennen remonttia talot olivat lähes purkukunnossa, Huotari sanoo.
"Mielestäni armeija teki äärettömän hyvän kulttuuriteon remontoimalla kasarmin. Tuolloin vanhoja pintoja ei juurikaan purettu, vaan niiden päälle rakennettiin uutta. Nämä alkuperäiset helmiponttipaneelikatot ja hirsiseinät löysimme sitten ikään kuin lahjapaketista", Huotari kertoo.
Varuskunta lopetti toimintansa kasarmilla vuonna 1998 ja silloinen Keuhkovammaliitto, nykyinen Hengitysliitto HELI osti alueen käyttöönsä seuraavana vuonna. Merikosken ammatillinen koulutuskeskus siirtyi rakennuksiin portaittain 2000-luvun alussa.
"Jos vanha puukasarmialue olisi mennyt vaikka grynderille, joka olisi pilkkonut aluetta eri käyttötarkoituksiin, alue ei olisi säilynyt ainakaan samanlaisena kuin nyt", Huotari arvioi.
Koulutustiloja on riittävästi
Merikosken opiskelijoilla ei ole kasarmilla tilan puutetta, arvioi koulutuskeskuksen rehtori Jussi Kemppainen. Puiston keskiosan entiset miehistökasarmirakennukset on nyt täysin peruskorjattu.
"Meidän moraalinen velvoitteemme on viedä saneeraus loppuun asti ja loputkin rakennukset peruskorjataan pikkuhiljaa. Toiveissa on, että viiden vuoden päästä kaikki olisi valmista", Kemppainen uumoilee.
Esimerkiksi junaradan varren vanhat asuinrakennukset ovat pääosin armeijan aikaisessa asussaan. Muutama rakennus on vielä tyhjillään varastotilana ja uusiakin on tulossa. Kasarmin reunaan rakennetaan muun muassa väestönsuoja ja kiinteistönhoidon tila. Kaikkiaan saneeraustöihin on mennyt tähän mennessä 12 miljoonaa euroa ja samanlainen potti menee vielä remonttiin lähivuosina.
"Paikka on idyllinen ja mukava opetusympäristö, mutta tuonut myös mukanaan Museoviraston kautta tulleita rajoitteita. Erityisoppilaitoksena tämän on meidän arvomaailmaamme sopiva", Kemppainen sanoo. Vanhalla puukasarmilla on myös tilat juhlatilaisuuksia ja kokouksia varten.