Siviilipalveluksen voi suorittaa asevelvollinen henkilö, jonka uskonnollinen tai eettinen vakaumus estää varusmiespalveluksen suorittamisen. Aikaisemmin vakaumus piti osoittaa erityisen tutkintalautakunnan edessä. Nykyään se on ilmoitusasia.
Vuosittain sen valitsee noin 2 500 asevelvollista, varusmiespalveluksen 27 000.
Ensimmäinen siviilipalveluslaki Lex Pekurinen (aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen mukaan) säädettiin 1931.
Palveluksen pituus on 395 vuorokautta eli noin 13 kuukautta. Se koostuu kahdesta osasta: kuukauden koulutusjaksosta Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa ja vuoden työpalvelusta työministeriön hyväksymissä siviilipalveluslaitoksissa, joita on noin 2 000.
Hakeutua voi kutsunnoissa, milloin vain niiden jälkeen ja myös varusmiespalveluksen aikana.
Siviilipalvelusmiehellä on samat sosiaaliset etuudet kuin varusmiehillä: ilmainen ruoka, majoitus, vaatetus, terveydenhoito ja lomamatkat. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu moittinut Suomea siviilipalvelusajan rangaistuksenluontoisuudesta sekä Jehovan todistajien erityisasemasta muihin aseistakieltäytyjiin verrattuna.
Kuuluisia siviilipalvelusmiehiä: Marko Ahtisaari, Mikko Alatalo, Peter von Bagh, Jörn Donner, Joel Hallikainen, Mikko Kivinen, Esa Saarinen, Heikki Silvennoinen, Alpo Suhonen ja Jari Tervo.