"Ei tätä voi kääntää selkokielelle! Teksti on vähän humoristinen. Mahdoton tehtävä!" Selkokeskuksen johtaja Hannu Virtanen sanoo hänelle lähetetystä Oulunkaaren seutukunnan strategian alusta.
Suunnitelman kieli on yksi esimerkki kuntien munkkilatinasta. Se ei ole edes pahimpia kuntien kielikukkasia, mutta ei niitä selkeimpiäkään.
"Kaikista ensiksi tekstistä pitää purkaa fokukset ja logistiikat, ja teksti on muutenkin käännettävä yleiskielelle. Kuntalainen ja valtuutettu ei pääse tekstin sisälle ilman purkua. Olisiko tämä insinöörikieltä vai EU-slangia?" Virtanen maistelee.
Virtasesta vaikean kielen merkki on erikoiskäsitteiden käyttö.
Muutaman päivän päästä Selkokeskuksen uusiksi työstämä kieli on kuitenkin varsin ymmärrettävää.
"Strategiatekstistä tulee mieleen fläppitaulu ja monta lennokasta ideoijaa sen ääressä", Virtanen arvioi.
"Mutta jonkun olisi pitänyt viime vaiheessa rohkaistua käsittelemään tekstiä. Mutta se on vaikeaa, ja strategioihin jää helposti tällaista sanahelinää."
Tavallisen ihmisen on mahdotonta saada tekstistä selvää. Mutta miten teksteistä ja oikeuksistaan pääsee selville maahanmuuttaja, vammainen tai vanhus? Virtanen arvioi, että Suomessa tarvitsee näille erityisryhmille tarkoitettua selkokieltä 200 000-300 000 ihmistä.
Pohjoisessa ei
selkohankkeita
Etelä-Suomessa on alkanut muutamia hankkeita, joissa nämä erityisryhmät saavat ymmärrettävällä kielellä tietoa heille kuuluvista palveluista.
Lahdessa ja Tampereella on tuotettu selkokielinen esite kunnan palveluista. Oikeusministeriöltä tulee ensi vuoden alussa Kansalaisvaikuttamisen politiikka -ohjelma, johon kuuluu selkokielinen osa kansanvallan toiminnasta. Myös kapulakielen perinteinen käyttäjä Kela on käynnistänyt oman selkokieliprojektinsa.
Virtanen haluaa herätellä pohjoisen kuntia, koska niistä ei ole hänen tiedossaan yhtään tällaista selkokielihanketta. Esimerkiksi monissa Pohjois-Suomen kunnissa on paljon kehitysvammaisia, mikä tulisi huomioida kuntien tiedottamisessa.
Myös kirjastojen selkokirjojen hyllyjen pituudet vaihtelevat kovasti.
Tavalliset ihmiset jakautuvat yhä enemmän etuoikeutettuihin, jotka pystyvät pitämään kiinni omista oikeuksistaan ja sellaisiin, jotka eivät pysty perehtymään heitä itseään koskeviin tärkeisiin asioihin.
Virtanen patistaa kuntia käyttämään selkeää yleiskieltä kaikille kuntalaisille tarkoitetussa aineistossa.
Innovaatiot, visiot, verkostot ja fokusoinnit avautuvat vain harvoille, puhumattakaan akuuttisairaanhoidon palvelupisteestä, ammatillisen koulutuksen kuntayhtymästä tai lääkinnällisen kuntoutuksen palveluyksiköstä.
Haukiputaalla ei erityisohjelmaa
"Me pyrimme koko ajan pörhistymään ja tekemään selkeää tekstiä ja lyhyitä lauseita", kunnansihteeri Kirsti Lehtinen Haukiputaalta sanoo. "Mutta emme ole edes keskustelleet selkokielisistä erityisryhmille suunnatusta tiedottamisesta."
Keskustelua on Haukiputaalla käyty yleiskielestä, mutta systemaattista kunnan kielen ohjeistusta tai koulutusta ei ole suunnitteilla.
Haukiputaan hallinnossa on ihmisiä, jotka käyttävät paljon sivulauseita ja passiivimuotoja, Lehtinen kertoo.
"Mutta saapa nähdä, miten käy kunhan tekstiviesti- ja sähköpostiporukka tulee töihin?" hän kysyy.
