Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) haluaa Suomen määrittelevän itsensä jälleen puolueettomaksi Pohjoismaaksi.
Väyrynen kirjoittaa Helsingin Sanomissa, että Suomi on nykypolitiikallaan vaarassa näyttäytyä pohjoisimpana Baltian maana eikä itäisimpänä Pohjoismaana. Näin Suomi samaistuu hänen mukaansa siihen uudentyyppiseen reunavaltiopolitiikkaan, jota Baltia ja Puola ajavat ja jota Ruotsikin jostain syystä tukee.
Väyrysen mielestä jäsenyys 27 maan unionissa ei kerro enää mitään erityistä Suomen asemasta. Suomen kannattaisi erottua muiden jäsenmaiden joukosta puolueettomuudellaan ja pohjoismaisuudellaan. Tästä olisi hyötyä myös Suomen pyrkimykselle päästä YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi 2013--14.
Ministerin mukaan Suomi on luopunut puolueettomuuskäsitteen käytöstä, vaikka EU:ssa puhutaan yleisesti puolueettomista jäsenmaista, joihin Suomikin luetaan. Nato-jäsenyyden ajajat ovat jatkaneet käsitteellistä hämärtämistä väittämällä, että EU:n jäsenenä Suomi ei ole enää edes liittoutumaton.
Konkaripoliitikon mielestä myös yritykset kohentaa Suomi-kuvaa korkean tason työryhmällä ovat turhia. Suuri merkitys on sen sijaan sillä, mihin maihin samaistumme.
Brändinä "pikku-Amerikka"
Professori Juhani Suomi on brändityöryhmästä samaa mieltä kolumnissaan keskustan Verkkolehti Apilassa. Hänen mukaansa valtuuskunta tekee turhaa työtä, koska Suomi on brändätty "pikku-Amerikaksi".
Suomi syyttää kirjoituksessaan ulkoministeri Alexander Stubbia (kok.) Yhdysvaltojen mielistelystä ja myötäilystä. Ulkoministeri on ollut hänen mukaansa muun muassa eturivissä tarjoamassa lisäjoukkoja Afganistaniin, joka on yhä enemmän leimautumassa Yhdysvaltojen hankkeeksi.
Suomen mukaan kukaan ei ole nähnyt älyllistä ristiriitaa edes siinä, että Afganistaniin ollaan lähettämässä vaaleja valvomaan "tiukan taistelukoulutuksen saaneita erikoisjoukkoja".