Jalkaa maa­jouk­kueen oven rakoon

Oulu "Kusti Kittilän sihteeri!" Tomera miesääni vastaa puhelimeen Vuokatissa.

Kusti Kittilä aloittaa kautensa Düsseldorfin kaduilla lauantaina.
Kusti Kittilä aloittaa kautensa Düsseldorfin kaduilla lauantaina.
Kuva: Matti Björkman

Oulu "Kusti Kittilän sihteeri!" Tomera miesääni vastaa puhelimeen Vuokatissa.

Hiihtäjää itseään ei valitettavasti saa langanpäähän.

"Tuossa se makaa hierontapöydällä."

Menossa on Kusti Kittilän toiseksi viimeinen voitelu ennen Düsseldorfin maailmancupin avauskisaa. Huumorimies on valmentaja Mikko Virtanen.

"Tässä hommassa on pakko viljellä huumoriakin", hiihtäjä naureskelee puolen tunnin päästä, päästyään ylös hierontapöydältä.

Kusti Kittilä lunasti lippunsa Saksaan sprintticupin Vuokatin kisan toisella sijalla lokakuun alussa. Viime kaudella hän hiihti maailmancupissa vain Rukalla marraskuussa, sen jälkeen meni poskelleen sitkeän sairastelun takia. Nyt Kittilä uhkuu hyvää tuulta.

"Olen kehittynyt selkeästi viime kaudesta, harjoittelu on onnistunut paremmin. Mitään salaisuutta siihen ei ole, olen vain yrittänyt tehdä kaikki asiat vähän paremmin ja vaalia terveyttäni."

Harjoittelussa on muuttunut ratkaisevasti vain yksi asia: levon ja rasituksen suhdetta on korjattu.

"Molempia ääripäitä on tehostettu. Silloin kun levätään, levätään tosissaan ja kun harjoitellaan, harjoitellaan kovaa", Kittilä sanoo.

Kittilä on hiihtänyt parhaat tuloksensa sprinteissä, mutta sanoo silti olevansa ennen muuta yleishiihtäjä.

"Normaalimatkaa ei voi jättää pois, vaan on pystyttävä molempiin. Lajirepertuaarin pitää nykyisin olla laaja", hän sanoo.

Tulevan talven toive onkin pystyä tunkemaan jalkaa maajoukkuerinkien oven rakoon.

Kittilän hiihtoura sai uutta potkua pari vuotta sitten, kun Kainuun rajavartiostossa leipänsä tienaava mies päätti lyhentää työmatkaansa ratkaisevasti ja muutti kotikunnastaan Pyhäjoelta Vuokattiin.

Talvella 2005 valmentajaksi löytyi samoilla nurkilla asuva Mikko Virtanen.

"Eivätkä nämä Vuokatin harjoitusmaastot ainakaan haittaa", hiihtäjä sanoo.

Rajavartijan työn ja hiihdon yhteensovittaminen voisi tosin olla helpompaakin.

"Mitenköhän sen nyt nätisti muotoilisi. Säännöllisen epäsäännöllinen vuorotyö ei ainakaan hirveästi auta asiaa", hän muotoilee.

"Onneksi joustoa on kuitenkin löytynyt niin, että kisoihin on päässyt aina, kun on pitänyt."

Ilmoita asiavirheestä