"Parlamentarismi ei ole hallitusvetoisuutta. Se on eduskuntavetoisuutta. Jos sitä ei tajua, on pahuksen pielessä", perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Arja Alho (sd.) painottaa.
Alho on ärsyyntynyt eduskunnan puhemiehen Paavo Lipposen (sd.) arviosta, että kuluvalla vaalikaudella on suhteessa valtioneuvostoon pyritty selkeästi noudattamaan parlamentaarista käytäntöä.
Lipposen mukaan eduskunnan luottamuksen varassa toimiva hallitus johtaa eduskunnan työtä.
"Puhemies on ymmärtänyt parlamentarismin väärin. On käsittämätöntä, että puhemies ei aseta itselleen vaatimusta, että hän ymmärtäisi, mitä instituutiota hän johtaa", Alho paheksuu.
"Parlamentarismi on sitä, että hallitus toimii eduskunnan luottamuksella. Parlamentarismin täytyy toimia jokaisessa solussa eikä vain laajemmassa orgaanissa. Lipposen näkemyksessä parlamentarismi toimii, kun oppositio saa käyttää puheenvuoroja kyselytunnilla", Alho toteaa.
Heinäluoma ampuu
rivit suoriksi
Alhon mielestä parlamentarismin täytyy toteutua myös hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä.
Alho kokee SDP:n puheenjohtajan Eero Heinäluoman ampuvan liian hätäisesti demariryhmän rivit suoriksi. Hän ei halua ottaa kantaa keskustan ja RKP:n ryhmien työskentelyyn.
Alhon mielestä SAK:n palveluksessa pitkään työskennellyt Heinäluoma on tottunut erilaiseen työskentelytapaan. Hänen mukaansa korporaatiossa työskentely on erilaista kuin parlamentarismissa ja SDP:n eduskuntaryhmässä.
"Parlamentarismin pitää tarkoittaa myös sitä, että SDP:n eduskuntaryhmä ilmoittaa, mihin se on valmis ja mitkä ovat asioita, joissa ryhmä voi tehdä kompromisseja ja missä ei."
Alho kertoo tutustuneensa Ruotsin demariryhmän työskentelyyn. "Siellä käytiin lävitse tulevia hallitusesityksiä tarkoin ja haettiin tuki etukäteen. Silloin hallituksen esityksiä on helpompi puolustaa."
Lipponen on kehunut, että istuva eduskunta on uudistanut omia työtapojaan oikeaan suuntaan.
Alhon mielestä työ- ja johtamistapojen uudistukset ovat menneet väärään suuntaan. Alho ei sinänsä vastusta kansanedustajien puheaikojen säätelyä, mutta hän on huolestunut enemmänkin lakitulvasta, jota hallitus suoltaa eduskunnalle.
"Keskustelu muuttunut iskulauseomaiseksi"
Alhon mukaan eduskunnan istuntosalin puheenvuorojen lyhenemisistä on seurannut iskulauseomaisuus.
"Olemme siirtyneet nopeatahtiseen keskusteluun, jolloin meidän pitää mielellään kolmessa minuutissa sanoa jotain ensi vuoden budjetista tai lapsiperheiden köyhyydestä. Ei ole tietenkään huono asia miettiä viestiä, mutta se näyttää olevan vain sitä, että mietitään, millä pääsee lehtien sutkautuspalstalle."
Alho ei näe, että poliittinen kieli olisi varsinaisesti elävöitynyt.
"Poliittisesta keskustelusta ja kielenkäytöstä on tullut kuivaa virkayskää. Poliitikkojen pitäisi rohjeta ottaa riskejä ja nostaa esille vaikeita asioita. Politiikka on paennut teknokraattiseen hallinnointiin."
Hän harmittelee, että nykyinen hallitus hallinnoi eikä tee uusia avauksia.