Oulun läänin alueen kovin omakotikiinteistön verottaja on Pyhäjärvi, jossa esimerkkikiinteistön vuotuinen vero on 187,50 euroa. Kolmannen valtakunnallisen omakotikiinteistön verovertailun tehnyt Suomen Omakotiliitto vaatii kiinteistöveron laskua.
Seuraavaksi kovimmat verottajat ovat Kuusamo ja Vuolijoki 176,25 eurolla, myös Kajaani ja Paltamo nousevat verovertailussa yli 170 euroon. Limingassa on pitäydytty alimmassa mahdollisessa omakotitalon verotuksessa 103,50 eurolla vuodessa. Seuraavina verotilastossa tulevat Oulu 111 ja Raahe 114 eurolla vuodessa.
Suomen Omakotiliiton selvityksessä on laskettu kiinteistöveron suuruus valtakunnalliseen verotusarvoon pohjautuvan keskiarvon mukaiselle omakotikiinteistölle. Lukuina on käytetty Omakotiliiton jäsentutkimukseen suhteutettua kauppahintatilaston keskiarvoa, joka tontin osalta on 7 500 ja rakennuksen osalta 30 000 euroa.
Kiinteistövero on vuonna 1993 käyttöön otettu vero, joka maksetaan kiinteistön sijaintikunnalle kaikista yksityisessä omistuksessa olevista kiinteistöistä maa- ja metsätalousmaata lukuun ottamatta. Kiinteistövero lasketaan erikseen tontille ja rakennuksille.
Kiinteistövero on kolminkertaistunut vuodesta 1993. Veroa ovat nostaneet paitsi kuntien veronkorotuspäätökset myös hintojen kohoamista seuraava verotusarvojen nousu.
Kiinteistöveron korotukset koskevat Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtajan Juhani Nenosen mukaan erityisesti pienituloisia, omakotikiinteistöissä asuvia eläkeläisiä. "Vanhenevan rakennuskannan hoito- ja ylläpitokustannukset ovat usein muutenkin korkeat."
Omakotiliitto poistaisi kiinteistöveron alarajan kokonaan, jotta kaikille kunnille tulisi mahdollisuus kiinteistöveron laskuun. Ehdottoman tärkeää on myös asuintonttien irrottaminen yleisestä kiinteistöveroprosentista.
"Kiinteistöveroa tulisi katsoa kunnallisessa päätöksenteossa osana asumisen kokonaisuutta, ei erillispäätöksenä. Suomalaiset pitävät tutkitusti pientaloasumiseen perustuvaa elämänmuotoa parhaimpana, siksi omakotiasutus on kunnan vetovoimatekijä", Nenonen muistuttaa.
