Kittilä Suomessa meneillään olevan kaivosbuumin yksi merkkipaalu täyttyi Suurkuusikon tulevalla kultakaivoksella Kittilän Kiistalassa. Geologisen tutkimuslaitoksen vuosikausia kestäneet tutkimukset huipentuivat pitkien prosessien jälkeen kaivoksen peruskiven muuraukseen kauppa-ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen johdolla torstaina.
Historiallista tapahtumaa Suurkuusikon kaivosalueella oli kirpakassa pakkasäässä todistamassa kanadalaisen kaivosyhtiön, Agnico-Eagle Mines Limitedin ylin johto ja hallituksen edustajat ja suuri joukko kutsuvieraita.
Henkilö, joka geofysiikan mittaustensa seurauksena "löysi" Suurkuusikon kullan vuonna 1986 ei ollut historiallista tapahtumaa todistamassa, sillä geologi Ilkka Härkönen menehtyi muutama vuosi sitten.
Euroopan suurimman ja 5 000 kiloa vuodessa kultaa tuottavan kaivoksen peruskivi Pohjois-Suomen alueella ei jää viimeiseksi kaivoksen peruskiveksi, jos ministeri Pekkarisen toiveikkuus konkretisoituu käytännössä. Lupaavia kaivoshankkeita ja- esiintymiä eri puolilla Suomea on toistakymmentä.
Pekkarisen mielestä Kittilä on saanut toisen kultakaivoksen Levin lisäksi ja se nostaa kunnan imagoa kulta-Kittilänä. Kunnanjohtaja Seppo Maula on tähän mennessä kertonut maailmalle, että Kittilässä kalastetaan ja rakastetaan, mutta nyt hän aikoo liittää siihen yhden toiminnan vielä lisää; kaivetaan myös kultaa.
Ja näillä näkymin sitä kaivetaan ainakin seuraavat 13 vuotta. Parhaimmassa tapauksessa se saattaa olla vain alkupala kaivostoiminnalle, sillä Suurkuusikon lupaavasta kultavyöhykkeestä on kairauksin tutkittu vasta viisi kilometriä.
Agnigo-Eagle Mines Limitedin hallituksen jäsen Pertti Voutilainen sanoi, että malmin rajat ovat kuitenkin vaaka-ja pystysuunnassa auki, joten potentiaalia merkittävästi pitempäänkin toiminta-aikaan on olemassa.
Uusi tuleminen
Suurkuusikossa puhuttiin metallikaivostoiminnan uudesta tulemisesta. Projektien lukumäärä ylittää sen tason, jolla oltiin Voutilaisen mukaan kaivostoiminnan hyvinä vuosina 1960- ja 1970-luvuilla. Kehitys on ollut mahdollinen kehittyneiden etsintämenetelmien, uuden jalostusteknologian ja metallien kohonneiden hintojen ansiosta.
Voutilainen arvioi valmisteilla olevan kaivoslain heikentävän Suomen mainetta kaivosystävällisenä maana. " Vaikka näitä pelkoja ymmärränkin, en halua heittäytyä pessimistiksi. Demokraattisessa oikeusvaltiossa meidän tulee voida luottaa siihen, että toiminnalle asetetaan reunaehdot, joiden puitteissa sekä yhteinen että yksityinen etu toteutuvat tasapainoisella tavalla."
Voutilainen aneli, että Suomeen saataisiin joustavan toiminnan mahdollistava säännöstä. Uraanihankkeiden vastustavien kansalaisliikkeiden toimintaa hän piti kapuloiden heittämisenä laillisen toiminnan estämiseksi.
Kaivoksen rakentaminen on aloitettu paikallisjohtaja Heino Alaniskan mukaan sen jälkeen, kun investointipäätös tehtiin kesäkuussa. Kaivosaluetta rakentamassa on tällä hetkellä urakoitsijoita ja niiden palveluksessa noin 130 henkilöä sekä kaivosyhtiön palveluksessa kolmisenkymmentä henkilöä.