Merikotkan päiväkoti Oulun Kaukovainiolla on käynyt läpi mittavan remontin. Tilat ovat nyt kahdessa tasossa: kokonaan uusi päiväryhmä ja remontoitu vuoro-osasto ovat omissa kerroksissaan.
Värikkäistä ja pörröisistä matoista tuli heti lasten suosikkeja. Ne kutsuvat köllöttelemään vaikkapa kirjan kanssa.
Viisivuotiaan Sebastian Musicin suosikkipaikka on sali, jonne kokoonnutaan laulamaan tai jumppaamaan. Salista löytyy myös sohvia ja nojatuoleja. Heti lasiovien takana on köllöttelyhuone.
"Tänään mun ei ole pakko nukkua päiväunia", huomauttaa Sebastian ja jatkaa Kimble-peliä Lilja Peurasaaren kanssa.
Kodikkuus ei ole suinkaan aina ensimmäinen lähtökohta päiväkotien sisustuksessa, vaan toimivuus ja allergiaystävälliset materiaalit. Tekstiilejä ja viherkasveja saatetaan jopa karttaa, ja lopputulos on helposti valjun laitosmainen.
"Mitään tarkkoja määräyksiä päiväkodin sisustuksesta ei ole. Yleisilmeestä vastaa sisustusarkkitehti tai -suunnittelija. Tärkeimmät seikat ovat helposti puhdistettavat pinnat ja kestävät materiaalit. Rakennuksen elinkaaren pitäisi olla 30 vuotta", selvittää Oulun päivähoidon johtaja Ulla Rissanen.
Ylisuunnittelu ongelmana
Lasten allergiat asettavat joitakin rajoituksia. Seinämateriaalit eivät saa olla liian huokoisia, jotta ne eivät keräisi pölyä. Viherkasvit taas eivät saa olla myrkyllisiä.
Rissanen huomauttaa, että vanhemmissa päiväkodeissa alkuperäinen ilme saattaa hävitä vuosien myötä. Tälläkin hetkellä moni oululainen päiväkoti odottaa perusteellisempaa remonttia. Viihtyisyyteen ei ole aina varaa satsata. "Kuluneet huonekalut eivät välttämättä enää näytä kovin hyviltä, mutta meillä ei ole isoja määrärahoja käytössä."
Onnistuneiksi esimerkeiksi hän mainitsee uudet päiväkotiyksiköt esimerkiksi Kuivasrannan ja Metsokankaan alueella.
Sisustusarkkitehti Vesa Ervastin mukaan päiväkotien sisustusten suurin ongelma on ylisuunnittelu. Tilaa pitäisi jättää myös lasten leikeille ja askarteluille. Laitosmainen vaikutelma tulee hänen mielestään siitä, kun kaikki on mietitty liian valmiiksi.
"Monesti näkee päiväkoteja, jotka on piperretty pilalle, ahdettu täyteen pienillä jutuilla. Lapset osaavat kyllä jatkaa tilanluomista siitä, mihin me jäimme", toteaa Ervasti.
Akustiikka
tärkeä asia
Ervastilla on kokemusta päiväkotien sisätilojen suunnittelusta: hänen ensimmäinen suunnittelutyönsäkin oli helsinkiläinen päiväkoti. Oulussa hänen toimistonsa on suunnitellut muun muassa Talvikankankaan monitoimitalon ja Kaakkurin koulun ja päiväkodin sekä viimeisimmäksi Merikotkan päiväkodin.
Merikotkan päiväkoti sijaitsee 1950-luvun kivirakennuksessa, ja tämä asetti sisustussuunnittelulle omat haasteensa, etenkin ilmastoinnissa ja valaistuksessa. Tekstiileillä luotiin paitsi kodinomaisuutta, ajateltiin akustiikkaa, sillä ne vaimentavat ääntä.
"Akustiikka on erittäin tärkeä asia, ei riitä, että akustiikkavillaa sitä on vain katossa, vaan sitä pitää olla muuallakin seinissä. "
Monesti ollaan turhan hysteerisiä mattojen suhteen, vaikka nykyisin löytyy jo allergiaystävällisempiä vaihtoehtoja, Ervasti vinkkaa.
Värien käytössä kannattaisi suosia rauhallisia värejä, sillä väriä tulee seinille lasten töistä.
"Nykymaailma on aika hektistä. Lapsilla pitäisi olla ainakin joku paikka, jossa olisi visuaalisesti rauhallisempaa."
Päiväkotien suunnittelussa ollaan menty hyvään suuntaan, arvelee Ervasti. "Vielä 1980- ja 1990-lukujen taitteessa tehtiin hirveän monimutkaisia ratkaisuja. Vaikka simppeli vaihtoehto saattaa näyttää aluksi tylsältä ratkaisulta, se kuitenkin kestää usein kauan ja vanhenee kauniisti."
Tärkeimmäksi suunnittelutyön kriteeriksi hän nostaa kyvyn asettua lasten maailmaan. On osattava nähdä, kuinka kokonaisuus rimmaa päiväkodin henkilökunnan ja lasten viihtyvyyden kanssa.
