Pääministeri Matti Vanhasen mielestä teiden ja ratojen rakentamista ei saa keskittää vain etelään Kaksoisraide sekä moottoritie Jyväskylästä Ouluun, Sokli, ydinvoimala Pohjois-Suomeen? "Esimerkkejä, muttei lupauksia", pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) vastaa, kun häneltä kysyy konkreettisia investointeja kymmenien miljardien jättipaketista. Hän esitti paketin tekemistä puolitoista viikkoa sitten.
Ensisijassa kyse olisi rahan lisäämisestä yliopistoille sekä tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. "Osaaminen on kehittämisen ykkösjuttu. Se on jäänyt liian vähälle huomiolle puheestani. Peruskoulutuksen ja korkeakoulujen rahoituksen vahvistaminen on ratkaisevan tärkeässä osassa. Sitten tulee fyysisempi puoli."
Vanhanen korostaa, että osaamiseen pitää satsata ajoissa. Vaikutus tulee hitaasti.
Välttämätöntä on rakentaa myös kunnon liikenneväylät läpi Suomen.
"Infran perusrakenne on melkein 1950- ja 60-luvun tuotantoa. Sen jälkeen on oikeastaan vain vahvistettu olemassa olevia reittejä ja lisätty nopeuksia. Olisi jo aika katsoa koko maata. Meillä pitää olla vahvat väylät läpi Suomen, emmekä saa keskittää niitä pelkästään etelässä muutaman paikkakunnan välille. Pitää olla kunnianhimoa rakentaa läpi maan", Vanhanen sanoo.
Kunnollisella infralla on hänen mukaansa merkitystä, kun haetaan kasvua matkailusta, kaivostoiminnasta ja luonnonvarojen hyödyntämisestä. "Kun yritysten logistiset kustannukset alenevat, se tuo kasvua. Esimerkiksi potentiaalisimmat kaivokset ovat tietyssä osassa Suomea. Ilman vahvoja raiteita ei tapahdu mitään."
Veropuheet myöhemmin
Vanhanen toistaa, että tulevaisuuspaketin valmistelusta pitää sopia hallituksen puoliväliväliriihessä helmikuun lopulla. Hän on toiveikas, että näin tapahtuu.
Investoinneista pitää tehdä tarkat analyysit. "Rahaa ei kannata roiskia hankkeisiin, jotka eivät tuota hyvää lopputulosta."
Vanhanen haluaa mahdollisimman laajapohjaisen valmistelutyön. Mukaan kytketään elinkeinoelämän, tutkimuslaitosten ja työmarkkinoiden edustajia. Mutta ei oppositiota.
"Hallitus valmistelee tämän. Asiantuntijat kytketään valmisteluun. Oppositio voi osallistua keskusteluun julkisuuden ja eduskunnan kautta", Vanhanen ilmoittaa.
Hän toteaa, ettei nykyhallitus voi päättää asioita seuraajansa puolesta, mutta tiettyjä linjauksia pitää tehdä. "Ei nytkään nollasta aloitettu."
Vanhasen kaavailema valtiovetoinen jättipaketti rakentuu kokonaisveroasteen lievälle nousulle. Jos työn verotusta ei saa kiristää, mitä veroja nostetaan?
"Kaikki muut verot ja maksut ovat mahdollisia, mutta en lähde nyt verokeskusteluun. En halua pääkeskustelun nousevan sitä, mitä veroja nostetaan. Veroihin voidaan palata aikanaan, kun ensin löydetään yhteinen käsitys siitä, että meidän on tehtävä jotain kasvu-uralle."
Vanhanen korostaa, että talouspolitiikassa tarvitaan konseptin muutos. "Luottamus on rapistunut siihen, että markkinat osaavat tehdä oikeat investoinnit. Yksityinen sektori ei pysty yleisten edellytysten parantamiseen. Se ei rahoita koulutusta ja infraa. Perusturvan ja palveluiden ylläpitämisestä ei voida tinkiä talouskasvun ylläpitämiseksi", Vanhanen perustelee veronkorotustarvetta.
Elvytykseen kertalääke
Niille, jotka ovat leimanneet Vanhasen visiot siltarumpupolitiikaksi, lillukanvarsipuheeksi nykytaantumassa tai miljardien tuuleen heittelyksi, pääministeri vastaa: vaihtoehto on Suomen näivettymisen tie.
Vanhasella on edessään taulukot tulevien vuosikymmenien kasvuennusteista. Niiden mukaan kasvu kutistuu ilman lisätoimia 1,4 prosenttiin 2020-luvulla.
Vanhanen ei halua alistua tähän. Tarvitaan vähintään kahden prosenttiyksikön kasvu, jotta työllisyys pystytään ylläpitämään. Jatkossa valtion roolin pitää olla vahvempi ikääntymisenkin takia.
"Investointiohjelman mikään hanke ei ehdi tähän taantumaan. Elvyttämiseen tarvitaan välittömästi alkavia hankkeita. Niitä tulee ensi perjantaina annettavassa neljännessä elvytyspaketissa", Vanhanen painottaa.
"Toimien pääohje on se, että ne ovat väliaikaisia eikä niistä synny pysyvää kustannusrasitetta yhteiskunnalle. Tulee kertapanoksia koulutukseen ja rakentamiseen sekä yritysten rahoitukseen."
Tämän paketin kokoa Vanhanen ei vielä paljasta.
Tasavertaisia hakijoita
Nykyhallituksen päätettäväksi tulee myös ydinvoiman lisärakentaminen.
Vanhanen ei ota kantaa voimaloiden määrään tai sijoituspaikkaan. Hän painottaa, että valtio joutuu luvan myöntämisessä ottamaan huomioon yhteiskunnan kokonaisedun.
"Missään ei ole määritelty, mitä kaikkea siihen lasketaan. Se on vaikea tasapainotehtävä, jossa monen palikan pitää osua kohdalleen. Lisäksi nyt on ensi kertaa useita hakemuksia."
Sen verran Vanhanen paljastaa, että nykyisillä ydinvoimapaikkakunnilla "ei voi olla mitään etulyöntiasemaa". Kaikki hakemukset, jotka täyttävät tarvittavat edellytykset, käsitellään tasavertaisesti.
"Ehto luvan myöntämiselle on se, että paikkakunnan oma tahto on voimalan takana", Vanhanen sanoo.
Kaikki halukkaat eivät ydinvoimaa saa rakentaa. Vanhasen mukaan ydinsähkön viennissä törmättäisiin jätesijoitusongelmaan.
"Suomeen ei pidä lähteä tuomaan ydinjätteitä muualta. Sitä vienti tarkoittaisi."
Aluetalouksille ydinvoimaa suurempi merkitys Vanhasen mukaan on uusiutuvan energian lisääminen.
"Tässä riittää se, että pystyttäisiin kunnianhimoisesti toteuttamaan tämän hallituksen hyväksymää energiastrategiaa. Jo se takaa, että kotimaiset luonnonvarat saataisiin nykyistä paljon paremmin hyödynnettyä. Tällä pysyttäisiin myös vaikuttamaan suoraan talouskasvuun."
Vaikka metsäteollisuudessa on nyt vaikeaa, Vanhanen puoltaa visiota, jossa puun vuotuinen tuotto käytetään jalostuksessa tai energian tuotannossa mahdollisimman tehokkaasti. "Ei kannata jättää siihen sisältyvää taloudellisen kasvun mahdollisuutta metsiin mätänemään."