Kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa näkee useita syitä siihen, etteivät kaupunkien ja kuntien johtajan paikat kiinnosta. Työ on täynnä ristiriitoja.
"Poliittisen ja operatiivisen johtamisen välillä pitäisi olla tasapaino. On vaikea johtaa organisaatiota, jos poliittinen johto ei ole mukana. Kaikkiin asioihin ei voi hyökätä keskeltä läpi, vaan pitää katsoa vasen ja oikea laita."
Vähämaan mielestä johtajasopimukset eivät ole riittävä tae, jos ne jäävät vain muodollisiksi papereiksi. Palkkauskaan ei hänen mielestään vastaa työn määrää.
"Kunnissa palkasta puhuminen koetaan kiusalliseksi ja ajatellaan, että kun poliitikot ovat vapaaehtoisia, ei kuntajohtajallekaan kannata paljon maksaa. Tuntuu kuin olisi veronmaksajilta varastamassa, jos pyytää palkankorotusta", Vähämaa pohtii.
Kajaanin kaupunginjohtajan paikasta kiinnostuneita on arveluttanut Kainuun hallintokokeilu. On luultu, että maakuntajohtaja on kuntajohtajien esimies ja että maakunta rajoittaa kuntien itsehallintoa.
Paikasta kiinnostuneille lisätietoja antanut ja itsekin kaupunginjohtajaksi haluava Hannu S. Kemppainen tunnetaan maakunnassa hallintokokeilun arvostelijana.
Erkki Vähämaan mukaan jatkuva hallinnon myllerrys paras-hankkeineen vähentää hakuhaluja, samoin kuin kuntatalouden epävarmuus. Riskinottoa pelätään.
Pieni kunta voi tuntua helpommalta johtaa. Esimerkiksi Ristijärven kunnanjohtajaksi oli 20 hakijaa.
Vähämaa kaipaa kuntajohtajiksi nykyistä enemmän ihmisiä kuntaputken ulkopuolelta. Uusia ajatuksia tarvitaan.
"Työn kuva on muuttunut paljon. Se ei ole pitkiä lounaita ja edustamista. Jotta voi tehdä työtä menestyksekkäästi, pitää olla verkostoja, sekä valtakunnallisia että nyt myös kansainvälisiä. Esimerkiksi Kajaanin autotestaustunnelin eteenpäin vieminen vaatii eurooppalaisia kontakteja."
"Kuntajohtajalla pitää olla kovuutta kestää arvostelua, tölvimistä ja julkisuuden maalitauluna olemista, mutta ei saa menettää yhteiskunnallista herkkyyttään."