"Muovin määrän lisääntyminen ympärillämme on visuaalinen havainto. Tonnimäärät eivät ole lisääntyneet", toteaa Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Kärhä.
Muovin osuus Suomessa on edelleen noin 84 kiloa henkeä kohden, mukaan lukien kaikki se mikä näkyy maan päällä ja ei näy maan alta, esimerkiksi putkina.
"Muovin kilomäärän kasvua napsii pois kehitys. Muovit ovat entistä lujempia, kevyempiä ja ohuempia. Kassitkin ovat jo niin ohuita, että sormia särkee", Kärhä kuvailee.
Muovin kierrätystä kehitetään, mutta kaikki muovi ei siihen käy. Ongelma ei ole niinkään materiaalissa, vaan likaisuudessa.
"Jos sitä otettaisiin vastaan, meille ehtiessään pakkaukset jo kävelisivät", Muovixin toimitusjohtaja Mika Surakka toteaa.
Kaatopaikoille toimitettavasta jätevirrasta muovin osuus on 7 painoprosenttia ja 33 tilavuusprosentteina. Jät emuoveja syntyy vuosittain 140 000-150 000 tonnia. Muovipakkausjätettä on 80 000-90 000 tonnia.
Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan kaatopaikoille viedystä jätteestä kuusi prosenttia voitaisiin polttaa. Tällä hetkellä vireillä on noin 10 vakavasti otettavan polttolaitoksen lupa- ja valitusprosessia. Vesa Kärhä uskoo, että vuosina 2008-10 isojen asutuskeskusten liepeillä on 4-5 asianmukaista jätteenpolttolaitosta.
Energiayhtiöt ovat kiinnostuneita investoimaan laitoksiin. Muun muassa Fortumin mukaan jätteenpolttoa tulisi edistää lisäenergian tuoton, ympäristönsuojelun ja yhtiön tuotantovalikoiman vahvistamisen vuoksi.