Syr­jä­seu­tu­jen net­ti­yh­teyk­siä vauh­di­te­taan EU:n el­vy­tys­ra­hoil­la

Syrjäseutujen nettiyhteyksien vauhdittamiseen tarkoitetuilla EU:n elvytysrahoilla aiotaan alentaa kuntien osuutta laajakaistaverkkojen rakentamisesta. Liikenneministeri Suvi Lindenin (kok.) mielestä Suomella on hyvät mahdollisuudet hyödyntää EU:n komission esittämää miljardin euron pottia.

Jan-Eerik Paadar pyörittää Solojärvellä matkailuyritystä. Yrityksen langattoman yhteyden internetlasku oli kuukaudessa viime vuoden lopulla minuuttiveloituksineen 138,24 euroa.
Jan-Eerik Paadar pyörittää Solojärvellä matkailuyritystä. Yrityksen langattoman yhteyden internetlasku oli kuukaudessa viime vuoden lopulla minuuttiveloituksineen 138,24 euroa.

Syrjäseutujen nettiyhteyksien vauhdittamiseen tarkoitetuilla EU:n elvytysrahoilla aiotaan alentaa kuntien osuutta laajakaistaverkkojen rakentamisesta. Liikenneministeri Suvi Lindenin (kok.) mielestä Suomella on hyvät mahdollisuudet hyödyntää EU:n komission esittämää miljardin euron pottia, koska vasta joulukuussa hyväksyttiin ohjelma laajakaistaverkon levittämisestä koko kansan käyttöön.

Linden sanoo keskiviikkona antamassaan tiedotteessa, että muissa EU-maissa maaseudun laajakaistaverkkojen rakentaminen on vasta aluillaan.

"Oma suunnitelmamme on tekemistä vaille valmis ja EU-raha olisi erittäin tervetullut lisä, jolla voitaisiin pienentää kuntien maksuosuutta", Lindén sanoo tiedotteessa.

Hallitus hyväksyi joulukuussa kansallisen laajakaistaohjelman, jolla on tarkoitus taata nopeat sadan megan yhteydet kaikille vuoteen 2015 mennessä.

Neuvotteleva virkamies Olli-Pekka Rantala liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että arvioiden mukaan 95 prosenttia Suomen asukkaista tulisi nopeiden tietokoneyhteyksien päähän kaupallisilla perusteilla. Loppuja viittä prosenttia varten tarvitaan yhteiskunnan tukea. Valtio on varannut tarkoitukseen kuuden vuoden aikana 66 miljoonaa euroa ja kunnilta sekä yrityksiltä odotetaan saman suuruista panostusta.

Elvytys voi nopeuttaa hankkeita

Rantalan mukana EU:n rahoituksessa on kyse tämän ja ensi vuoden hankkeista. Suomella on hyvä mahdollisuus saada tukea, koska jo nyt on keskusteltu yritysten ja maakuntien liittojen kanssa valtion tuen järjestämisestä.

"Yksityiskohtia ei ole vielä tutkittu, mutta jos EU:n tuessa on aikaraja, meillä on oltava valmius nopeuttaa kansallisia hankkeita. Elvyttämisen kannalta ei ole kovin mielekästä, jos rakentaminen menee kovin pitkälle", Rantala sanoo.

TeliaSoneran toimiin kiinteiden puhelinverkkojen purkamisessa EU:n tukia ei Rantalan mukaan vaikuta. Viimeiset kilometrit syrjäseudun asukkaan tietokoneeseen voidaan hoitaa myös langattomalla verkolla.

"Runkoverkkojen pitää olla nopeita. Jos on runkoverkko on valokuitua ja nopea, myös langattoman verkon yhteydet voivat olla nopeita", Rantala sanoo.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä