Riihisäätiö-jutun syyttäjät Sari Törmi ja Heikki Arjas vaativat perjantaina Rovaniemen hovioikeudelle osoitetussa valituksessaan säätiön hallituksen entiselle puheenjohtajalle Toivo J. Kanniselle rangaistusta 12 törkeästä avustuspetoksesta ja 17 törkeästä kavalluksesta. Rangaistusvaatimus koskee pääosin samoja tekoja joita käsiteltiin käräjäoikeudessa.
Pääsyytteiden osalta valitus ei koske Kannisen lapsia, mutta Kannisen lisäksi neljää muuta henkilöä koskeneita syytekohteita.
Myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ara) jätti oman valituksensa Oulun käräjäoikeuteen perjantaina. Ara vaatii, että Kanninen on tuomittava useista törkeistä avustuspetoksista. Lisäksi se vaatii Kannista korvaamaan vahingonkorvauksena maksettu korkotuki kokonaisuudessaan ja aravalainojen osalta valtiolle lainapääoman hankkimisesta aiheutuneet rahoituskustannukset.
Oulun käräjäoikeus hylkäsi viime lokakuussa antamallaan päätöksellä kaikki Kannista ja muita vastaan esitetyt syytteet. Samalla se hylkäsi kaikki Kanniseen kohdistetut korvausvaatimukset. Oikeus purki myös Kannisen omaisuuteen kohdistuneet hukkaamiskielto- ja takavarikkovaatimukset. Rovaniemen hovioikeus määräsi kuitenkin marraskuussa, että ne on pidettävä edelleen voimassa. Omaisuutta on takavarikossa noin 5,5 miljoonaa euroa.
Rankkaa arvostelua
Syyttäjät arvostelevat valituksessaan rajusti Oulun käräjäoikeuden tuomion perusteluja ja menettelytapoja, joilla niihin on päädytty. Törmin ja Arjaksen mielestä perusteluja ei ole käytännössä lainkaan, ja jos on niin hyvin niukasti. Tuomiossa ei heidän mielestään oteta juuri lainkaan kantaa syyttäjän esittämiin väitteisiin.
Perustelujen puuttuminen ja syyttäjien kannanottojen sivuuttaminen on heidän mielestään hyvin ongelmallinen lähtökohta tulevalle hovioikeusprosessille. Hovioikeus joutuu heidän mielestään ottamaan kantaa syyttäjien väitteisiin käytännössä ensimmäisenä oikeusasteena.
"Käräjäoikeuden tuomio ei voi toimia tarkoitetulla tavalla hovioikeusprosessin pohjana. Tässä mielessä kyseessä on tuomiovirhe", valituksessa todetaan.
Syyttäjien mielestä hovioikeus voi joutua jopa harkitsemaan jopa jutun palauttamista käräjäoikeuteen. Jutun laatu ja laajuus huomioiden tämä ei ole heidän mielestään kuitenkaan paras vaihtoehto.
"Tosiasia kuitenkin on, että Riihisäätiö-juttu ei ole tullut käsitellyksi ja ratkaistuksi käräjäoikeudessa lain tarkoittamalla tavalla", syyttäjät toteavat.
Virheellisiä arvioita
Myös aran valituksessa arvostellaan voimakkaasti käräjäoikeuden tuomion perusteluja ja menettelytapoja.
Araa oikeudessa avustaneen ja valituskirjelmän laatineen asianajaja Simo Ellilän mielestä käräjäoikeuden tuomiossa on arvioitu virheellisesti, että ainoastaan rakennushankkeiden kokonaiskustannukset ovat merkityksellisiä ja niitä on pidettävä kohtuullisina.
"Käräjäoikeuden tuomiossa ei ole otettu huomioon sitä, että kokonaiskustannukset muodostuvat osakustannuksista ja että niistä oli annettu viranomaiselle väärää tietoa", valituksessa todetaan.
Aran mielestä on mahdotonta hyväksyä, että valtion myöntämää matalakorkoista aravalainaa tai korkotuella subventoitua pankista otettua korkotukilainaa käytetään salaa johonkin muuhun tarkoitukseen mihin se on tarkoitettu.
"Käräjäoikeuden tuomiossa on arvioitu virheellisesti, että arava- ja korkotukilainojen edelleen lainaaminen jopa Toivo J. Kanniselle itselleen ja hänen lähipiirilleen ei ole merkityksellistä", aran valituksessa todetaan.
Hovioikeus tulee järjestämään jutussa suullisen pääkäsittelyn, jossa käydään läpi käytännössä samoja asioita kuin käräjäoikeudessa. Pääkäsittelyn uskotaan alkavan vasta ensi vuoden puolella.