Kauna ei hälvennyt Puolan pääministerin Berliinin-vierailulla. Koleus vaivaa naapurusten suhteita, vaikka poliittisesti ja taloudellisesti maat ovat toisilleen entistä tärkeämpiä.
Maiden välit ovat hiertäneet erityisesti siitä lähtien, kun Puolan presidentiksi ja pääministeriksi valittiin konservatiivisen Laki- ja oikeudenmukaisuuspuolueen perustaneet kaksosveljekset Lech ja Jaroslaw Kaczynski.
Suolaa maiden riitaisan historian jälkeensä jättämiin haavoihin ripottelee saksalaisten evakkojen kohtalo. Puolassa pelätään, että ennen toista maailmansotaa Saksalle kuuluneilla alueilla eläneiden saksalaisten karkotusten muisteleminen innostaa saksalaisia esittämään Puolalle korvausvaatimuksia menettämästään omaisuudesta. Puolan pääministeri syyttää Saksan evakkoliittojen keskusjärjestöä revanssihengen lietsomisesta.
-- Liitolla ei ole mitään tekemistä vaatimusten kanssa, mutta emme voi myöskään estää, jos yksittäiset ihmiset hakevat hyvitystä, vastaa evakkoliittojen keskusjärjestön puheenjohtaja ja kristillisdemokraattisen puolueen kansanedustaja Erika Steinbach.
Puolan pääministeriä ei tyydytä Saksan liittokanslerin Angela Merkelin vakuutus, ettei Saksan hallitus tue missään oloissa evakkojen korvausvaatimuksia.
Kaasuputki ärsyttää
Puolaa ärsyttää myös Itämereen pohjaan vedettävä venäläissaksalainen kaasuputki. Puolalaiset haluaisivat siitä haaran omaan maahansa.
-- Itämeren kaasuputki ei ole suunnattu ketään vastaan, lepytteli Saksan liitokansleri Merkel vierastaan aiemmin tällä viikolla.
Merkel lupasi ottaa Puolan energiaintressit huomioon Saksan toimiessa ensi vuoden alkupuoliskon EU:n puheenjohtajana. Samalla hän ilmoitti, että Saksa tukee Puolaa sen suunnitellessa energian hankkimista Norjasta ja Ruotsista.
Saksan hallituksen Puola-asioiden valtuutettu, Frankfurt an der Oderissa toimivan Viadrina-yliopiston rehtori Gesine Schwan toivoo, että puolalaiset "lakaisisivat ennakkoluulojen osalta myös omia rappujaan". Puolalaisten enemmistöllä ei ole hänen mukaansa lainkaan yhtä ankea kuva Saksasta ja saksalaisista kuin johtajillaan.
-- Vaalimenestyksen perusteella Puolan hallitus edustaa vain vajaata viidennestä kaikista puolalaisista, Schwan suhteuttaa.
Vähemmistöoikeudet vaakalaudalla
Erityisesti Saksan Puola-valtuutettua harmittavat Puolan pääministerin aikeet karsia puolalaissaksalaisen nuorisotoiminnan määrärahoja.
-- Laaja ja monipuolinen nuorisovaihto on paras ase hälventää keskinäisiä epäluuloja, Schwan muistuttaa. Hän pahoittelee Puolan hallituksen uhkauksia peruuttaa Puolassa elävien 300 000 saksalaisen lailla taattu vähemmistösuoja. Heille on taattu paikka parlamentissa sekä oikeus omaan äidinkieleen ja kulttuuriin.
Puola haluaa Saksan antavan vastavuoroisesti samanlaiset oikeudet Saksassa eläville noin 320 000 puolalaiselle. Schwanin mielestä nykyisen Puolan alueella ikimuistoisista ajoista eläneitä saksalaisia ja Puolasta Saksaan muuttaneita puolalaisia ei voi rinnastaa tässä suhteessa toisiinsa.
Vastalasku odottaa
Monissa saksalaisarvioissa Puolan johdon epäillään kärsivän alemmuuskompleksista. Saksan ja saksalaisten rökittäminen nähdään osana Puolassa marraskuun puolivälissä pidettävien kunnallisvaalien vaalikampanjaa. -- Ennakkoluulot puolalaisia kohtaan lähentelevät Saksassa rasismia, pääministeri Kaczynski syytti Berliinin vierailunsa aattona.
Kaczynskin veljesten Saksa-kaunan taustalla arvellaan vaikuttavan myös muistojen saksalaisten hävitysvimmasta Puolassa ja erityisesti heidän kotikaupungissaan Varsovassa toisen maailmansodan aikana.
Lech Kaczynski lasketutti Varsovan pormestarina ollessaan hinnan saksalaisten tuhotöille esittääkseen vastalaskun, jos saksalaiset evakot alkavat vaatia korvauksia omista menetyksistään.
Saksa on Puolan tärkein vientimaa. Kaupan arvo oli viime vuonna 38 miljardia euroa. Saksalaiset yritykset puolestaan investoivat Puolaan toissavuonna kymmenellä miljardilla eurolla.