Liminka "Meillä oli jo Sytytyslangassa valokuvausta. Otimme kuuden viikon ajan kuvia itsestä, kavereista, lemmikeistä... Kuvat ovat muistitikuilla tallessa ja keväällä niistä tehdään näyttely", tietävät Hannu Krankan koulussa Limingassa keraamisia astioita työstävät Sami Perätalo, Aki Saarela, Jarkko Viinikka ja Akutu Vääräniemi.
Missä ihmeen Sytytyslangassa, eikö tämä olekaan koulun kuvaamataidon tunti?
Ei ole. Limingan pojat ovat mukana tuhansien muiden suomalaisnuorten tavoin Suomen kulttuurirahaston valtakunnallisessa suursatsauksessa, peräti kolmella miljoonalla eurolla tuetussa Myrsky-hankkeessa.
Myrskyn osakeskuksia on syntynyt eri puolille maata kaiken kaikkiaan 34.
Limingassa ja Kempeleessä Myrsky puhaltaa Sytytyslangan nimissä, viiden eri taiteilijan opastuksella.
Ryhmäläisille tarjotaan valokuvausta, videotaidetta, tanssia, keramiikkaa ja draamaa - kutakin noin kuusi kertaa, kerran viikossa.
Sytytyslangan viralliseksi tavoitteeksi on kirjattu hankekielellä: "auttaa 6-9-luokkalaisia löytämään sopivia ilmaisukeinoja ja kokemaan onnistumisen elämyksiä".
Siis pitää hauskaa, tehdä ja kokea kaikenlaista.
Ainakin keraamiset astiat syntyvät pojilta kuin vanhoilta tekijöiltä, valokuvat ovat odottamassa, ja seuraava taidemuoto polttelee jo mielissä.
"Videoiden tekemistä odotan innolla", Akutu Vääräniemi sanoo ja muut pojat vakuuttavat samaa.
Mutta sitä ennen keramiikan taitajat kokeilevat dreijausta, muotoilevat koruja ja siirtyvät viimeisellä kerralla jo astetta vaativampaan erilaisten hahmojen muotoilemiseen.
Tyhjältä pöydältä
"Idean kehitteleminen on ollut tässä kaikkein vaikeinta. Alussa mietimme, keskitymmekö vain yhteen taiteen lajiin, mutta päädyimme tällaiseen erilaisen tekemisen malliin. Sitten meidän piti miettiä, mistä me löydämme nuoret, missä me toimimme ja niin edelleen", kertoo Sytytyslangan draamaryhmiä vetävä Tarja Kuivala.
Tyhjältä pöydältä aloittaminen osoittaa sen, ettei Limingassa ja Kempeleessä ole löytynyt näiltä kulttuurielämän kentiltä liikaa säpinää.
Monenlaiseen tekemiseen keskittyminen näyttää olevan myös hyvä ratkaisu, vaikka pojilta koko Sytytyslangan aloittanut tanssi pääsikin jäämään väliin.
"Olihan se vähän erilaista tanssia", kertovat Vaatu Kalajoen nykytanssiryhmässä viime vuoden lopulla mukana olleet Hilma Löytynoja ja Noora Seikkala.
"En hirveästi tykkää esiintyä", Jarkko Viinikka myöntää, mutta aikoo silti mennä draamaryhmään - kuten muutkin pojat.
"Sehän on mukavaa. Näyttelemistä ja improvisaatiota", rohkaisee keramiikkaa opettava Tiina Pietilä ryhmäläisiään.
Näyttely kruunaa vuoden
Vaatu Kalajoen, Tarja Kuivalan ja Tiina Pietilän lisäksi sytytyslankalaisille oppia antavat valokuvauksen läänintaiteilija Hannele Pappila ja poikien odottamaa videotaidetta vetävä Timo Koivisto.
"Teemme myös yhteistyötä eri taiteenlajien välillä. Timo tulee meille viimeiselle keramiikkatunnille videoimaan. Silloinhan voimme näyttää, miten animaatiota tehdään", Tiina Pietilä kertoo.
Kevään lopulla Limingan ja Kempeleen sytytyslankalaisten työt kootaan vielä näyttelyiksi kumpaankin kuntaan. Luvassa on keramiikkatöiden perusteella komeaa nähtävää.
Eikä Sytytyslankaa ole tarkoitus haudata kevään näyttelyripustukseen.
"Meidän suunnitelmissamme on, että haemme Sytytyslangalle jatkoa ja yritämme myös laajentaa sitä. Katsotaan nyt, mitä mieltä päättäjät ovat. Maaliskuussa menemme edustamaan tätä meidän Sytytyslankaa Helsinkiin. Siellä ovat esillä kaikki nämä Suomen Myrsky-hankkeet ja siellä mietimme, miten näitä ohjelmia voisi viedä jatkossa eteenpäin", Tarja Kuivala sanoo.