Tulevan EU-rahoituskauden kuntien ja valtion kustannusjako sapettaa maakuntajohtajia. Helsingissä pidetyillä maakuntajohtajapäivillä tunteet kävivät viime torstaina jopa niin kuumina, että johtajat uhkasivat olla lähettämättä sisäasiainministeriölle sen vaatimaa tulevan ohjelmakauden rahoitusselvitystä.
Perjantaina saadun uuden tulkintaohjeen mukaan tilanne kuitenkin laukesi siten, että maakuntajohtajat eivät asetukaan kansalaistottelemattomuudesta syytettyjen penkkiriville. He lähettivät kiltisti ohjelmat eteenpäin.
Jopa rakennerahastojen seuraavan ohjelmakauden toimintaa uhkaava rahoituskiista johtuu budjettiriihen päätöksestä, että rakennerahastojen kansallisessa julkisessa rahoituksessa kuntien osuus tulee nostaa 25 prosenttiin. Valtio vastaa lopuista 75 prosentista.
"Uusi jako lisäisi selvästi Pohjois-Suomen osuutta", Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pentti Lampinen arvioi.
Nykyisellä ohjelmakaudella kuntien osuus Pohjois-Suomen tavoite 1 ja 2 -ohjelmissa on kansallisesta julkisesta rahasta 18 ja Itä-Suomen kuntien 15 prosenttia. Erityisen käärmeissään uudesta jaosta ovat Lampisen mukaan Etelä-Suomen maakuntajohtajat.
Perjantaina asia lakaistiin maton alle. Uuden tulkinnan mukaan Suomen neljän suuralueen - Pohjois-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi ja Etelä-Suomi - ei tarvitse erotella kotimaista kuntien ja valtion pottia.
Valtioneuvosto puhuu tässä vaiheessa EU-komissioon päin vain yhteenniputetusta valtion ja kuntien rahasta.
"Emme me olisi pystyneet antamaan kuntien puolesta sellaista sitoumusta. Ei meillä ole sellaista mandaattia", Lampinen sanoo.
Päätös kuntia kuulematta
Tilannetta hämmentää se, että samanaikaisesti maakunnilla on tiedossa sisäministeriön laskelmat, joiden mukaan rahoitusjako on budjettiriihen mukainen 25-75 prosenttia. Esimerkiksi Pohjois-Suomen osalta kunnille napsahtaisi laskelman mukaan 52,6 miljoonan euron lasku ohjelmakaudella.
Maakuntajohtajat ovat ihmetelleet syvästi, millä oikeutuksella valtioneuvosto on päättänyt kuntia kuulematta, että kunnat maksavat 25 prosenttia. "Ja miten valtioneuvosto voi ilmoittaa tämän EU-komissiolle?" Lampinen ihmettelee.
Lampinen uskoo, että eduskuntavaalien jälkeen käydään vielä kova kisa siitä, mikä on valtion ja kuntien osuus.
"Jos valtio pitää kiinni tästä, se tarkoittaa, että kaikkia EU-rakennerahastorahoja ei voida käyttää."
Valtion ja kunnan jako epärealistinen
Vaikka kunnilla olisi varaa panna lisää rahaa rakennerahastoihin, ei tällainen jako toimisi Lampisen mukaan muutenkaan käytännössä.
"Budjettiriihen päätös on tehty nykyolosuhteissa, joissa rahoitusrakenne on ihan toinen. Kun nyt voidaan saada investointeihin, kuten esimerkiksi Oritkarin satamaan, EU-rahaa, tulevalla kaudella kuntien investointeihin menevät EU-rahat ovat paljon pienempiä. Tulevalla ohjelmakaudella 75 prosenttia hankkeista täytyy liittyä yritys- ja kehittämistoimintaan, joihin kuntarahaa on vaikea käyttää", Lampinen sanoo.